Kuvagalleria

Taidehankintamatka Tampereelle 10.3.2012

Taidekauppias Jouko Rita

Pia Valve

Eeva-Leena ja Mikko Valve

Eeva-Leena ja Jaakko Valve lounaalla ravintola Heinätorissa

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Adrianmeren risteily 14. - 21.4.2012

Pekka ja Anneli Välimäki M/S Kristina Katarinan kannella Dubrovnikin satamassa Kroatiassa risteilymatkan ensi päivänä

Hevosvetoinen oliivien murskauslaite Dalmatiassa

Oliiviöljyn puristinta esitellään ja kiristetään

Eeva-Leena ja Anneli Adrianmeren äärellä Trstenon arboretumissa

Neptunus-suihkukaivo Trstenon arboretumissa Kroatiassa

Albanian kansallissankarin Skanderbegin patsas Tiranan keskustassa

ja syntymäkaupunki Krujën museossa

Yksi jäljellä olevista 700 000 bunkkerista tien poskessa Albaniassa

Bunkkerin räjäyttämisessä syntyneen betonipaaden alla on kulkukoirien pesä

M/S Kristina Katarinaa hinataan irti aallonmurtajasta Syroksen satamassa Kreikassa

Näkymä Syroksen satamaan ylhäältä kirkon aidan takaa. Alhaalla satamassa M/S Kristina Katarina

Pyhän Tapanin luostari Meteorassa Kreikassa

Retkeläiset kipuamassa Suuren Meteoran Pyhään luostariin

Jaakko on päässyt samaan kuvaan pyhien miesten kanssa

Laivaristeilyllä järjestettiin naamiaiset. Naiset osallistuivat miehiä innokkaammin

Ollaan jo Istanbulissa Turkissa!

Istanbulin Sininen moskeija Bosporin salmen yli nähtynä

Ihmisvilinää Istanbulin kadulla

Moderni Istanbul kasvaa ylöspäin

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Kunniamerkin luovutus 24.4.2012

Kunniakirja ja -merkki valmiina luovuttamista varten

Suurlähettiläs Örjan Berner ja vastaanottaja

Luovutuksessa läsnäolleet läheiset ja ystävät

Kunniamerkki on luovutettu

Onneksi olkoon!

On kiitospuheen aika

Nyt jo helpottaa!

Kutsuvieraita vastaanottotilassa

Kuva Ruotsin Suomen vapaaehtoisten lehteen

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Ratsuväen matka Turkuun 28.4.2012

Turun tuomiokirkko, tornin huippu on 101 metriä merenpinnan yläpuolella

Alttaritaulu "Kristuksen kirkastuminen", Fredrik Westin 1836

Tuomiokirkon korkeat holvit

Erinomainen oppaamme Timo Niitemaa

Ratsuväen seppeleenlasku Torsten Ståhlhandsken arkulle

Ratsuväen seppele

Torsten Ståhlhandsken hautamuistomerkki

Ratsuväki kirkonpenkissä

Saarnatuoli

Kaarina Maununtyttären sarkofagi

Ilkka Alitalo alustaa hakkapeliitoista

Helsingin eskadroonan standaarin luovutus Timo Niitemaalle

Casagranden talo "Omnia vincit amor" Turussa

Arkkitehti, Italian kunniakonsuli Benito Casagrande ja Juhana III:n patsas

Benito Casagrande "Kaikkien pyhien kappelissa"

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Tutustumismatka Pohjan ja Lohjan kirkkoihin 11.5.2012

Pohjan pitäjän kirkko läntisellä Uudellamaalla

Kirkon kellotapuli

Kirkon ja hautausmaan esittelijä Per-Olof Blomqvist

Pohjan kirkon saarnatuoli

Retkeläiset Pohjan kirkossa

Boije af Gennäsin suvun vaakuna

Votiivilaiva Pohjan kirkossa

Pietà-puuveistos Pohjan kirkossa

Boije af Gennäsin suvun hautakivi kirkon lattian alta eteisen seinälle nostettuna

Selvitys Boije af Gennäsin hautakivestä

Kilpi kellotapulin seinässä kertoo Suomen marsalkka C.G.E.Mannerheimin äidin Helene Mannerheimin haudan olevan tällä hautausmaalla.

Marsalkan äidin suvun Julinin hautaholvi

Lohjan Pyhän Laurin kirkko

Oppaamme Irja Olkinuora Lohjalla

Lohjan kirkossa on runsaasti entisöityjä maalauksia.

Väreinä on käytetty maavärejä.

Maalaukset on tehty 1500-luvun alkupuolella.

Maalaukset kuvaavat raamatun kertomuksia ja ihmisen kiusauksia.

Esain sukupuu

Kalkkikivimaalauksia on kaikkialla

Onko tämä paholaisen nielu?

Aloitamme hautausmaakierroksen

Kuvanveistäjä Essi Renvallin reliefi Lohjan entisen kirkkoherra Kajantin haudalla

Vapaussodassa-veljessodassa 1918 kaatuneitten/menehtyneitten hautamuistomerkki

Hautoja puiden siimeksessä

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Kulttuurikävelyllä Helsingin keskustassa 22.5.2012

Wuorion talo (Herman Gesellius 1874-1916) Unioninkadulla, jossa on ylhäällä (Felix Nylundin 1878-1940) patsaat, jotka kuvaavat eri elinkeinoaloja

Felix Nylund, joka tunnetaan Kolmen sepän patsaan luojana, on tässä Wuorion talon patsaassa kuvannut kauppaa.

Suomen Yhdyspankin talon (Gustaf Nyström 1856-1917) Aleksanterinkadun puolella on korkealla katutason yläpuolella peräti 11 Walter Runebergin (1838-1920) veistosta, jotka kuvaavat eri elinkeinoja.

Yksi Walter Runebergin naishahmoista kuvaa hyvinvointia.

Yhdyspankin talon koristeellinen ovi Aleksanterinkatu 36:ssa.

Aimo Tukiaisen (1917-1996) Kuluttajaperhe Elannon (nykyisin Kluuvin) kauppakeskuksen seinässä

Kulttuuriretkeläiset tähyävät Aimo Tukiaisen Kuluttajaperhettä

Aleksanterinkatu 13:sta sijaitsevan Lundqvistin talon harjalla on keramiikkateos, joka kuvaa Hansa-kauppaa. Lundqvistin talo oli Helsingin ensimmäinen liiketalo.

Lundqvistin talon pääoven päällä on kaksi Robert Stigellin (1852-1907) veistosta: Metsästäjätär ja Kehrääjätär.

Pohjolan talon suunnittelivat arkkitehdit Gesellius, Lindgren ja Saarinen. Talo valmistui 1901. Kuvassa on pääsisäänkäynnin yläosan koristeita. Veistokset ovat Hilda Flodinin (1877-1958).

Pohjolan talon ukot/peikot ovat Hilda Flodinin mainioita hahmoja.

Ukot sattuvat helposti Aleksanterinkadulla kävelijöiden silmiin.

Karl August Wrede (1859-1943) suunnitteli talon Aleksanterinkadun ja Mikonkadun kulmaan. Aleksanterinkadun ja Mikonkadun puolella on yhteensä kahdeksan suurta atlanttia, jotka kannattelevat kahta suurta parveketta.

Monumentaalikeskustaan kuuluvan Helsingin yliopiston kulma lännestä katsottuna.

Tuomiokirkko patsaineen portaitten juurelta kuvattuna.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Pian syntymäpäiväateria 3.6.2012 Bistro Sinnessä Porvoossa

Pia päivän sankaritar

Odotetaan lisää vieraita

Syntymäpäivävieraita pöydän ympärillä

Pöydän toinen puoli

Pieniä vieraita

ja myös vähän suurempia

Ruoka maistui

erinomaiselta

meidän kaikkien

mielestä.

Kiitos siitä!

Pian syntymäpäivätaulu Olli Joki: "Vaikea sovitus"

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Kulttuurikävelyllä Helsingin pitäjän kirkonkylässä 13.6.2012

Pyhän Laurin kirkko Helsingin pitäjän kirkonkylässä on muurattu jo 1450-luvulla. Kirkon tarkkaa rakentamisvuotta ei tiedetä.

Kirkko paloi toukokuisena sunnuntaiaamuna 1895. Kirkko kunnostettiin arkkitehti Theodor Höijerin tekemien suunnitelmien mukaisesti seuraavaan vuoden kevääseen mennessä.

Karjalaan haudattujen muistokivi hautausmaalla.

Opas Petri Karhumäki kertoo kirkon ja hautausmaan historiaa.

Oppaat esittelevät kirkkoa sisältä.

Kuvanveistäjä Arvo Siikamäen muistokivi, jolle omaiset voivat tuoda kukkia ja sytyttää kynttilän muualle haudattujen muistoksi.

Uusi kappeli, Pyhän Laurin kappeli, jonka suunnittelivat arkkitehdit Anu Puustinen ja Ville Hara. Kappeli vihittiin käyttöönsä syksyllä 2010.

Kappelin ulkopuolelle on sijoitettu kauniit puu- ja kukkaistutukset.

Vanhojen puiden keskellä oleva pappila on nykyisin juhlahuoneisto.

Tämän päivän kyläraitti Helsingin pitäjän kirkonkylässä

Kirkon vieressä olevassa talossa toimii kahvila ja valokuvaamo.

Myllytapahtuma Helsingin pitäjän kirkonkylän myllyllä, jonne kulttuurikävely päättyi.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Rengasmatkalla Kanta-Hämeessä 21.6.2012

Matka aloitettiin TKL:n linja-autolla

Junan yläkerrassa on mukava matkustaa

Hämeenlinnan 150-vuotias rautatieasema

Hämeenlinnan satama

Hämeen Hopealinjan alus m/s Silver moon

Hämeen linna Linnansalmelta nähtynä

Mierolan silta Hattulassa

Vanajanselkää laivan ikkunasta katsottuna

Laivassa oli tilaa ja hyvä lounaspöytä

Täyttä vauhtia halki Vanajanselän

Sääksmäen silta Valkeakoskella

Visavuoren ateljee Valkeakoskella

Paula-tyttö tarjoili kahvia Visavuoressa. Eeva-Leena voitti kyselyssä Pauligin tuotepakkauksen.

Uittamon pysäkiltä Valkeakoskelta nousimme Tampereelle menevään pikavuoroon.

Osa juhannusruusuista oli jo täysin auki meidän palatessa iltasella Tohloppiin

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Henkilöitä ja kuvia Itä-Suomen kierrokselta 16.-20.7.2012

Serkukset Olli-Pekka ja Eeva-Leena Kokkojen haudalla Kotka-Karhulassa

Olli-Pekka Kokko mökkinsä hiekkarannalla Kotka-Karhulan edustalla

Jorma Mali ja Anne Heinrichsen-Mali (Jaakon serkku) kotonaan Lappeenrannassa

Villa Anne, Jorman ja Annen kunnostama talo Lappeenrannassa

Menossa lounaalle Cafe Restaurant Wolkoffiin Lappeenrannassa

Tyytyväinen pöytäseurue Wolkoffissa

Sepon ja Liisan mökki Kerimäellä, jossa yövyimme Savonlinnan oopperajuhlien aikana.

Vesan ja Kaisan mökki Kerimäellä, jonka saunasta ja kylpytynnyristä saimme nauttia.

Eeva-Leena nauttii kylvystä.

Vesan paistamat Puruveden muikut maistuivat erinomaisilta.

Kerimäen kirkko, maailman suurin puukirkko

Säästäväiset saksalaiset matkustivat ja asuivat tällaisessa hotellissa Kerimäellä.

Olavinlinna Savonlinnan oopperajuhlien pitopaikka

Giuseppe Verdin (1813-1901) "Aida" on juuri päättynyt Savonlinnan oopperajuhlilla, jotka tänä vuonna viettivät toimintansa 100 vuotta tunnuksella: "Sata vuotta. Tulevaisuuteen"

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Sotaorpomuistomerkin paljastaminen Lappeenrannassa 12.8.2012

Lappeen Marian kirkko, joka täyttyi ympäri maata tulleista sotaorvoista.

Näkymä kirkon parvelta

Jorma ja Leena Huuhtanen Vihdistä olivat myös paikalla.

Kirkosta lähetettiin seppelpartio läheisen hautausmaan sankarihaudalle :"Suru ja usko tulevaisuuteen" (kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen)

Sotaorpomuistomerkki sai paikan aivan sankarihautausmaan aidan vierestä.

Taiteilija Juha Honkasen sotaorpomuistomerkkiin kuuluu sodassa hävitetyn kodin savupiippu

ja isäänsä sureva sotaorpo.

Lappeenrannan kaupungintalo, jossa pidettiin pääjuhla.

Liput Lappeenrantasalissa

Tervehdyssanat lausui Etelä-Karjalan Sotaorvot ry:n puheenjohtaja Seppo Nevalainen.

Kaatuneitten Omaisten Liiton puheenjohtaja Mauri Niskakoski piti juhlapuheen.

Valtiovallan tervehdyksen juhlaan toi valtiosihteeri Pia Pohja sosiaali-ja terveysministeriöstä,

puolustusvoimien kenraalimajuri Sakari Honkamaa ja

Lappeenrannan kaupungin valtuuston puheenjohtaja Heikki Järvenpää.

Lappeenrantasalin tyytyväistä juhlayleisöä

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Sotavahinkosäätiön hallituksen sotahistoriallinen matka Peräpohjolaan 23.8.2012

M/S Oulu-laiva, jolla tehtiin lounasristeily Toppilan satamasta.

Lounasristeilyn aikana kiersimme lautan, jolla tutkitaan merenpohjaa tuulivoimaloiden sijoittamiseksi Perämerelle.

Käytössämme oli tällainen pienoislinja-auto, jolla liikuimme kohteesta toiseen.

Tornion maihinnousun lähtömuistomerkki on Oulun Toppilan satamassa.

Olhavan taistelun muistomerkki on Iin kunnassa Olhavan koulun edessä. Olhavan taistelussa kaatui kolme suomalaista, joiden nimet on kaiverrettu muistomerkin laattaan. He olivat Lapin sodan ensimmäiset sankarivainajat.

Tornion maihinnousun tulomuistomerkki on Röytän satamassa Torniossa. Tornion taistelut vaativat 450 suomalaisen hengen ja koko Lapin sota 774.

Lapin sodassa oli mukana myös suomalaista tykistöä. Muistomerkki on Pirkkiön koulun lähellä. Muistotykki 876/K02 on ollut mukana Tornion taisteluissa.

Maihinnousun Tornioon tehnyt Jalkaväkirykmentti 11 on saanut muistomerkin Kivirantaan.

Tarkkaavaisia kuulijoita Röytän satamassa

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Suomenlinnan Rannikkotykistökillan 50-vuotisjuhla 1.9.2012

Etelärannassa syntyi jopa jonoa Kuivasaareen menevää alukseen

Usea alus hoiti kuljetustehtäviä.

Perillä Kuivasaaressa löytyi helposti sopiva istumapaikka: tykinputki

Putki on Venäjän vallan ajalta ja kuului aikanaan Helsingin merilinnoituksen tykkeihin

Tällä järeällä tykillä ammuttiin kaksi kunnialaukausta Suomenlinnan Rannikkotykistökillan 50-vuotisjuhlan kunniaksi.

Kunnialaukausten seuraajia Kuivasaaren kallioilla.

Toinen laukaus tallettui kameran muistikortille.

Killan kunnostama uusin museotykki.

Killan 50-vuotisjuhlaan osallistui noin 400 henkilöä. Minulla oli tilaisuus ojentaa juhlassa Sotavahinkosäätiön tunnustuspalkinto 1 500 euroa killalle.

Killan puheenjohtaja Hans-Peter Rekola kuvaajien ristitulessa.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Matka Äänisen ympäri 15-19.9.2012

Vihdin Liikenne Oy:n linja-auto, jolla kiersimme Äänisen

Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Säkkijärven kenttähautausmaa, jonka muistomerkille laskimme kukat.

Säkkijärven kenttähautausmaan muistomerkki (Heikki Häiväoja)

Säkkijärven kenttähautausmaan rekisteröintiä osoittava kilpi

"Sotilaskotiauto" vieraili eräällä taukopaikallamme.

Seppeleitä eräällä venäläisten muistomerkillä

Hotelli Sortavala

Jäniskoski Läskelässä

Kollaan kenttähautausmaan muistomerkki (Heikki Häiväoja)

Kenraalit Kollaan muistomerkillä

Vuonna 2012 löydettyjen venäläisten sankarivainajien hauta Kollaalla

Kiwas-koski ja nähtävyyspaikka Laatokan Karjalassa

Hotelli Onezshkaja Karhumäessä

Sandarmohin teloituspaikan muistokivi (Stalinin vainon uhreille) Karhumäen itäpuolella

Tämän sillan ylitse emme ajaneet.

Pistäydyimme matkamme varrelle sattuviin kauppoihin. Tässä yksi niistä.

Kauppa sisältä

Romahtanut puukirkko jossain Äänisen itäpuolella

Kirjaudumme hotelli Vytegraan.

Hotelli Vytegra ulkoapäin

Huone Vytegra hotellissa

Vytegran kaupungin kanava ja satama

Kävimme Vytegrassa tutustumassa suureen museoituun sukellusveneeseen

Syväri etelästä kuvattuna

Tällä lautalla ylitimme Syvärin

Upea vepsäläistalo (museona) Äänisen länsirannalla Soutjärven kylässä

Taitavasti veistetyt ikkunan kehykset

Hotelli Severnaja Petroskoissa

Rajalla Niiralassa

Pakollinen tauko Suomessa

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Siltamäen Kokoomus 40 vuotta 6.10.2012

Kahvipöytä on katettu

Puheenjohtajat ovat valmiina ottamaan vieraita vastaan

Vieraat ovat päässeet sisälle

Lähestyvät kunnallisvaalit puhuttivat

Herrat syventyneinä keskusteluun

Puheenjohtaja avaa kakun

Kahvittelu on päässyt alkuun

Valokuvaaminen veti vakavaksi

Istumapaikka löytyi sentään kaikille

Kaksi entistä ja yksi nykyinen siltamäkeläinen

Juhlat jatkuivat ravintola Aleksandrian kabinetissa.

Juhlaväki ryhmittyneenä pöydän ympärille

Pitkä pöytä riitti hyvin.

Illallinen on syöty.

Iltajuhlassa jaettiin ansioituneille merkkejä

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Putkiremontti Tohlopissa syksyllä 2012

Putkiremontti on ehtinyt meidän kohdallemme. Isot koneet ovat aloittamassa kaivamisen.

Etupihan vaahtera on kaadettu ja pihlaja on siirretty kaivannon tieltä odottamaan uudelleen istutusta pihaan.

Kaivanto autotalliin on kaivettu, vanha viemäri ja -kaivo poistettu, autotallin patteri irroitettu ja nostettu ulos autokatokseen.

Viemäri ja käyttövesiputket vedettiin tätä kaivantoa pitkin talon alta autotalliin.

Viemäri on asennettu ja osa kaivantoa on peitetty soralla.

Soralla peitetty viemäri ja kaivanto lähellä talon seinää. Kuvan oikeassa alareunassa osa vanhaa viemäriputkea ja kaivon kansi.

Kaivanto naapurien suuntaan kuvattuna.

Kaivantoa on tässä peitetelty lisää.

Näkymä autokatokselle päin, kun kaivannot on peitetty.

Tältä näyttävät uudet putket autotallimme seinälle asennettuina.

Vesimittarin numeroiden lukeminen vaatii taitoa!

Laatat odottavat vielä paikalleen asettamista.

Sisääntulo on pahasti kesken.

Kaivannot on peitetty ja pihlaja istutettu. Vehreästä pihastamme on vain muistot jäljellä.

Tällainen oli etupihamme ennen putkiremonttia muutama vuosi sitten.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Gyllene klubbenin Tampereen retki 13.11.2012

Retki aloitettiin tutustumalla Tampereen ortodoksiseen kirkkoon

Oppaana kirkossa toimi Jukka Laaksonen.

Kirkon ikonostaasi on perinteinen: Jumalan synnyttäjän ikoni on portin vasemmalla puolella ja Kristus Kaikkivaltiaan ikoni portin oikealla puolella. Porttiin on kuvattu apostolit.

Tässä ikonissa on vielä nähtävissä Vapaussodan aikaisia luodinreikiä vuodelta 1918.

Kauniisti koristeltu kantolippu

Taidekauppias Jouko Rita toivotti klubilaiset tervetulleiksi kotiinsa ja samalla tutustumaan myytävinä oleviin taideteoksiin.

Klubilaisia Jouko Ridan salongissa.

Eeva-Leena kiittää Jouko Ritaa vastaanotosta.

Unica Fashionin tehtaan myymälässä Tampereen Pyynikillä.

Uniikit tuotteet vaihtavat omistajaa.

Ylöjärven lukio ja sen uudet tilat, olivat viimeinen Tampereen retken tutustumiskohde.

Opetuksen seuraamista luokassa.

Tällaisia värikkäitä istuimia oli uuden koulun auloissa

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Matutoimikunnan kokous Katajanokan kasinon Marski-kabinetissa 11.12.2012

Matutoimikunnan jäseniä kokoontumassa Katajanokan kasinon Marski-kabinetin tiloihin.

Kokouspöydän vakavampi (puheenjohtajan) puoli

ja iloisempi (varapuheenjohtajan) puoli.

Vakaata pohdintaa oli kuitenkin pöydän molemmilla puolilla.

Henry Siikander MPKL

Janne Kosonen RUL

Juha Tammikivi Kadettikunta

Asiamies Harri Ahlberg ja puheenjohtaja Peter Küttner Marskin vaakunan alla

Varapuheenjohtaja Jaakko Valve ja puheenjohtaja Peter Küttner samassa paikassa.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Leo Mirala 75 vuotta

Päivänsankari salmilaispaidassaan

Syntymäpäivään liittyvä hartaushetki Mellunmäen ortodoksisessa kirkossa

Leo ja vieraita kirkossa

Matkakirkkoon kuuluneita

Ina Collianderin maalaamia

pyhäinkuvia.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Joulu 2012 Tohlopissa

Tohlopin rivitalon pihaa jouluna 2012.

Lunta oli aivan riittämiin ja pakkastakin parhaimmillaan yli 10 astetta.

Putkiremontin yhteydessä etupihallemme istutettu pihlaja

Nimikyltin vaatimattomat joulukoristeet

Sisällä oli lisää joulunvärejä ja

kukkia, jotka jouluaattoiltana

vietiin kynttilöiden kanssa hautausmaalle.

Joulupöytä on katettu.

Nyt maistetaan jälkiruokakakkua.

Leukaenkeli oli tämän joulun suosituin kynttilänjalka

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Uudenvuodenaaton 2012 kuvia

Aloitimme aterialla ravintola Careliassa

Viihdyimme ja söimme hyvin ravintolassa,

jonka tiloissa on aikaisemmin

toiminut apteekki.

Saimme hyvät paikat kansallisoopperan

ensi parvelta.

Väliajalla pistäydyimme

oopperan lämpiössä

nauttimassa virvokkeita.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Maanpuolustuspäivä Tammisaaressa 19.1.2013

Linja-auto Helsingistä Tammisaareen on lähdössä.

Hernekeittolounaalla Tammisaaressa

Maanpuolustuspäivä on alkamassa.

Osanottajia juhlasalissa

Puolustusministeri Carl Haglund alustamassa

Tarkkaavaisia kuulijoita

Alustuksia elävöitettiin kuvilla valkokankaalle.

Uudenmaan prikaatin killan lippu kerholla

Gunnar Brandt 90-vuotias sotaveteraani ja kunniavieras

Luokkakaverit kohtasivat kerholla.

Illan kaunottaria samassa paikassa

Henrik Degerman ja Carl-Johan Hindsberg kunniamerkkeineen

Killan puheenjohtaja Bernt Ehrnrooth toivottaa vieraat tervetulleiksi iltajuhlaan.

Juhlaväkeä kerhon

arvokkaissa tiloissa

Gustaf Mauritz Armfelt (1757-1814) suomalainen kenraali ja kreivi seurasi kerhon seinältä juhlamenoja.

Sotilasoittokunta huolehti musiikista iltajuhlassa.

Pöytäseuraa illallisella

Puolustusministeri Carl Haglund puhuu illallisella.

Sotaveteraani Gunnar Brandt piti kiitospuheen juhlaillallisella.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Malmin seurakunta 60 vuotta 27.1.2013

Malmin kirkon pääsisäänkäynti

Kirkkokansaa ja -kuoro Malmin kirkossa

Emerituspiispa Eero Huovinen saarnaa.

Alttariveistos Kristus ristillä (kuvanveistäjä Laila Pullinen) kirkon penkistä nähtynä.

Alttariveistos vähän lähempää

Tulkaa, sillä kaikki on valmista!

Ehtoollisväkeä

Malmin kirkon itäpuoli

Malmin kirkon pohjoispääty

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Vihreän pataljoonan ja Pellingin joukon muistotilaisuus 11.2.2013

Vapaussodan perinteiden vaalijoiden havuseppele

Vapaussodan perinteiden vaalijoiden edustajat valmistautuvat laskemaan seppeleen Liisanpuistikon muistomerkille

Svenska Klubben, johon siirryttiin nauttimaan yhteinen lounas.

Henrik Degerman toivotti osanottajat tervetulleiksi lounaalle Svenska Klubbenille

Lounastilaisuus aloitettiin Pellingin marssilla.

Osanottajat kuuntelivat marssin seisten.

Kummallakin puolella lounaspöytää oli tuttuja.

Everstiluutnantti Erik Werner kertoi vanhempiensa kokemuksista Vapaussodassa ja työstään Helsingfors Svenska Krigsveteraner-yhdistyksen puheenjohtajana.

Carl-Johan Hindsberg perinneyhdistyksen puheenjohtaja tervehtii osanottajia.

Maittava lounas on nautittu ja on aika palata kotiin.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Riiassa 16-19.2.2013 oopperaa ja Jugendia katsomassa

Matkaan lähdettiin Helsinki-Vantaan lentokentältä Flyben ATR-potkurikoneella.

Hotellimme oli nimeltään Opera Hotel & Spa.

Se luokiteltiin 4-tähden hotelliksi.

Hotellihuoneemme seinälle oli sijoitettu vanha valokuva Riiasta.

Sama kuva oli asennettu kattoon ja sitä saattoi ihailla sängystä ennen nukahtamista.

Hotellimme sijaitsi lähellä Latvian vapaudenpatsasta, "Äiti Latviaa".

Myös Riian päärautatieasema oli hyvin lähellä.

Lähellä hotelliamme sijaitsivat entiset, valtavat zeppelin-hallit. Ne ovat nykyisin liha-,kala- ja hedelmähalleina. Ne olivat suuria, mutta hieman petyimme niiden tarjonnasta.

Riian Stockmann on hieno ja siellä kävimme kolme kertaa ruokailemassa Daily Delissä.

Kaupungin kanaalin rannalla lähellä oopperaa on patsas, jossa on kuvattu vanha hieno pariskunta koírineen päiväkävelyllä.

Latvian kansallisooppera iltavalaistuksessa

Oopperan esirippuun oli kuvattuna Kuuban lippu, kun esitettävä Carmen ooppera oli kohtauksineen sijoitettu Kuubaan.

Oopperan valtava kattokruunu

Oopperassa on kolme parvea ja permanto.

Katselimme ja kuuntelimme oopperaa tästä kohdasta.

Eeva-Leena on jo valmiina toisen parven "piippuhyllyllä"

ja tauon aikana ylälämpiössä.

Elisabetinkadulla sijaitsee muutama hieno Jugendtalo

Tämä talo numeroltaan 33 on Mihail Eisensteinin suunnittelema.

Saman talon pääsisäänkäynti läheltä katsottuna.

Laajempi kuva talosta numero 33

Lähikuva talon 33 parvekkeesta

Talo 10 b on myös Mihail Eisensteinin suunnittelema.

Talon "kruununa" ovat Eisensteinin tyylittelemät riikinkukko ja pitkät ihmiskasvot.

Tässä vielä yksityiskohta saman talon kulmasta.

Eeva-Leena löysi "Lentävä Sammakko"- nimisen ravintolan aivan Elisabetkadun kulmasta. Kävimme siellä syömässä "Linnunmunasoppaa".

Myös "Lentävän Sammakon" ikkunat olivat maalatut Jugend-tyylin.

Ravintola on eräältä osaltaan sammakon kolo,

joka näkyy paremmin tässä kuvassa.

Läheinen Albertinkatu on koko mitaltaan täynnä Jugendtaloja. Tässä yksi kadun toiselta puolelta kuvattuna

ja sen naapuritalo.

Tämä talo koristeineen

lienee yksi Riian kuvatuimmista Jugendtaloista.

Talon katolla on kaksi tällaista leijonaa vartiossa.

Leijonatalon naapuri

Tämä talo muistuttaa eniten suomalaista Jugendtyyliä.

Talon parvekkeet ovat erityisen näyttäviä.

Jugendtalot jatkuivat

vielä korttelin kulman taakse.

Tässä on kuitenkin Suomen suurlähetystön rakennus aivan Jugend-korttelin tuntumassa.

Aloitimme vanhan kaupungin kierroksen tämän Jugendtalon läheltä.

Löysimme helposti Pietarin kirkolle, joka ikävä kyllä oli maanantaisin kiinni.

Pietarin kirkon tornissa olisi ollut näköalatasanne.

Tämä patsas kirkon pääoven vasemmalla puolella on varmaan apostoli Pietari itse.

Mustapäitten talo

ja sen edessä seisova Pyhän Rolandin patsas.

Kauniisti koristeltu talon yläosa vanhassa kaupungissa.

Eeva-Leena koskettaa eläinpatsasta ja samalla toivoo kaikkea hyvää Mikon ja Pian talokaupoille

Eläinpatsas on Bremenin kaupungin lahja Riikalle.

Musta Munkki-ravintolan sisäänkäynti, jossa lounastimme vanhassa kaupungissa. Ruoka oli hyvää ja kohtuuhintaista.

Keitto oli erityisen maukasta

ja ankka maistui hyvältä.

Pienen killan talo

Suurkillan talo, jossa järjestetään nykyisin konsertteja.

Vanhan kaupungin kuuluisa Kissatalo, johon on hyvä lopettaa Riian matkakuvien esittely.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Talvisodan päättymisen muistojuhla Mannerheimaukiolla Helsingissä 13.3.2013

Talvisodan päättymisen 73. muistojuhlaa vietettiin 13.3.2013 Mannerheimin aukiolla ja ratsastajapatsaalla Helsingissä. Veteraani-ja maanpuolustusjärjestöjen liput kantajineen ovat

valmiina osallistumaan muistojuhlaan.

Seppeleenlaskijoiden joukossa oli varuskunnan ja Helsingin kaupungin edustajien lisäksi kaksi sotiemme veteraania.

Nuoret varusmiehet kantoivat seppeleitä.

Varuskunnan päällikkö,

prikaatikenraali Pertti Laatikainen piti puheen

Sotiemme veteraanit istuivat

kunnniapaikalla heille tuoduilla penkeillä.

Muistojuhlaa oli tullut seuraamaan myös kansanedustaja Kike Elomaa

ja tässä kansanedustajat Seppo Kääriäinen ja Jussi Niinistö

Huolimatta aikaisesta ajankohdasta ja kylmähköstä säästä

paikalla oli melkoinen joukko helsinkiläisiä.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Palmusunnuntain 24.3.2013 kirkkokonsertti

Osallistuimme Eeva-Leenan kanssa Stabat mater-konserttiin

Vantaan Pyhän Laurin kirkossa

Kirkko on kaunis sisältä

ja sopii hyvin konsertin pitopaikaksi.

Konsertin erinomaisena solistina oli sopraano Agnes Auer ja häntä säesti jousikvintetti, jonka jäsenet opiskelevat Tukholman kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa.

Agnes Auerin ääni oli kaunis ja kirkas

Kirkon alttaritaulu on tehty Leonardo da Vincin Pyhän ehtoollisen mukaan. Tekijä lienee R. W. Ekman.

Kirkon barokkikruunut on saatu lahjoituksina.

Keskiajalta peräisin oleva puuveistos Maria ja Jeesus-lapsi

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Kenraalintien marssi 20.4.2013

Osallistuimme Mikko Selinin kanssa Varsinais-Suomen Kiltapiirin järjestämään Kenraalintien marsiin Turun Kakskerrassa

Marssin suojelija, kreivitär Karin-Birgitte Ehrnrooth puhuu marssijoille

Turusta osallistui marssiin koko joukko osallistujia, joilla oli keltaiset puserot

Marssimme 5 kilometrin matkan Kakskerran kirkolle ja takaisin lähtöpaikkaan Harjattulaan, siis yhteensä 10 kilometriä.

Osa meistä marssijoista pääsi aivan sattumalta tutustumaan Kakskerran vuonna 1769 keskeneräisenä vihittyyn kivikirkkoon, kun halusin kuvata sitä. Vasta vuonna 1842 kirkkoon rakennettiin alttari.

Marssijat ja esittelijä kirkossa

Kirkon alttaritaulu Pyhä ehtoollinen lienee Gustaf Vilhelm Finnbergin maalaama 1800-luvun alkupuolella.

Runsaasti kuvitettu saarnatuoli on ostettu Mikaelin kirkosta.

Kirkon urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat.

Kirkon kellotapulissa on kaksi kelloa, joista toinen on ostettu Maskusta ja toinen Tukholmasta.

Kirkon hautausmaahan on haudattu muun muassa oopperalaulaja Tamara Lund-Ionita.

Marssireitin varrella on Brinkhallin hedelmäpuistaan tunnettu kartano. Tänä päivänä kartanossa toimii Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Gyllene klubbenin Porvoon matka 14.5.2013

Retkelle Porvooseen lähdettiin yli 100 vuotta vanhalla J. L. Runebergillä Helsingin Kauppatorin rannasta

Eeva-Leena rahasti retkeläisiä Helsingin rannassa.

Vieressä oleva purjealus jäi vielä odottamaan matkustajiaan.

Merimatka Vihreässä kabinetissa sujui hauskasti.

Alitimme tämän Emäsalon sillan.

Retkeläiset löysivät hyvät,

aurinkoiset paikat laivan keulakannelta.

Kolmen ja puolen tunnin merimatkan jälkeen nousimme maihin Porvoon satamassa, josta kävelimme Bistro Sinneen Taidetehtaalle.

Bistro Sinnen ravintolapäällikkö Hannu Sailo ja keittiömestari Peter Elfving esittelivät retkeläisille ravintolan toimintaa ja ruokalistaa.

Odottelimme jo vesi kielellä ruoka-annoksiamme: sallalaista poroa, paistettua lohta ja fenkolivaahtoa sekä pannacottaa.

Ravintolan viherseinä, josta saattoi nyppiä koristeita annoksiin.

Retki Porvooseen päättyi Cafe Cabriolehen Porvoon linja-autoaseman vieressä. Palasimme Helsinkiin linja-auton kyydillä.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Sankarivainajien hautajaiset Lappeenrannassa 19.5.2013

Venäjältä löydettyjen, yhteensä 42 suomalaisen sotilaan sankarihautajaiset aloitettiin jumalanpalveluksella Lappeen Marian kirkossa.

Kirkossa saarnasi kenttäpiispa Pekka Särkiö.

Kirkon kuori alttaritauluineen

Tilaisuuteen osallistui joukko vapaaehtoisia sankarivainajien etsijöitä, joiden joukossa oli myös neljä kutsuttua venäläistä etsijää. Vasemmalla yksi heistä.

Kenttäpiispa Pekka Särkiö piti siunauspuheen. Kadetit laskivat sankarivainajat haudan lepoon Lappeenrannan sankarihautausmaahan.

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma puhui tilaisuudessa.

Kunnialaukausosasto oli myös paikalla. Se ampui kunnialaukaukset sankarivainajille.

Kadetit tekevät kunniaa sankarivainajille.

Hautajaiset päättyivät muistotilaisuuteen varuskuntaruokala Rakuunassa.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Vitikkalan suvun sukukokous ja -juhla Raumalla 14-15.6.2013

Eeva-Leenan esi-isän Kaarle Witikkalan hauta Kokemäellä

Osallistuimme Vitikkalan sukukokoukseen Raumalla ja asuimme Kalliohovi-nimisessä hotellissa.

Hotellin ravintola nimeltään "Kapteenin huone" on sisustettu merihenkiseksi.

Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului tutustuminen Vitikkalan sukuun kuuluvien Paasikivien omistamaan Oraksen hanatehtaaseen.

Oraksen tehtaalla liikuttiin keltaisissa huomioliiveissä ja suojalasit sekä korvatulpat päässä.

Opas esittelee hanan valmistamisen esivaiheisiin kuuluvaa hiekkakeernaa.

Tehdaskierros päättyi yritysesittelyyn ja kahvitukseen tehtaan luentotilassa. Etualalla Jari Paasikivi.

Illallinen nautittiin Rauman Merimuseon jännittävissä tiloissa.

Merimuseon sisäänkäynti

Ennen illallista tehtiin opastettu kiertokäynti museon

upeissa saleissa,

jotka olivat täpö täynnä merenkulkuun liittyviä esineitä.

Illallisellekin vielä riitti katsottavaa ja kuunneltavaa.

Seuraavaana aamuna laskettiin kukat sukuun kuuluvan Rauman entisen pormestari Carl Grönholmin haudalle. Eeva-Leena sukulaisensa haudan äärellä.

Aamupäivän ohjelmaan kuului myös opastettu

kiertokävely vanhan Rauman mukulakivikaduilla. Rauman vanha, tiiviisti rakennettu puutaloalue kuuluu Unescon Maailmanperintöluetteloon.

Hienosti koristeltu ikkuna vanhassa Raumassa.

Rauman vanha raatihuone (barokkia) vuodelta 1776, joka on nykyään museona.

Pyhän Ristin kirkko Raumalla

Kirsti-niminen talo upeine omenapuineen vanhassa Raumassa

Sukukokous ja -juhla pidettiin suuressa Juhlahovi-nimisessä kokoustilassa, jossa myös nauttiin yhteinen lounas. Juhlaohjelmaan kuului hauska Rauman kielellä esitetty hupailu "Nyyper ja Brander" sekä

kaksi merimieslaulua.

Hassalan sukuhaaraan kuuluva Jyrki Heinimaa piti esityksen Rauman meriteollisuudesta.

Sukukokous, jossa päätettiin seuraavasta kokoontumisesta vuonna 2016, sujui hyvässä yhteisymmärryksessä.

Kaarle Witikkalan hautakiven taakse on kaiverrettu teksti: "Vanhain kruunu ovat lastenlapset ja lasten kunnia on heidän isänsä". Sananlaskujen kirja 17:6

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

M/S Purimo-laivan risteilyllä Nokian Siurosta Hämeenkyröön ja takaisin

Olimme Eeva-Leenan kanssa monasti suunnitelleet tekevämme risteilymatkan M/S Purimolla Nokian Siurosta Hämeenkyröön ja takaisin. Toteutimme matkan kauniina heinäkuun sunnuntaina 7.7.2013.

Laiva täyttyi matkustajista tuona aurinkoisena päivänä.

Reitti Hämeenkyröön kulki kauniita, kapeita vesireittejä F.E. Sillanpään maisemiin.

Aurinko paistoi ja

Suomen lippu liehui laivan ahterissa.

Matkalla poikettiin muun muassa Mahnalan Miharissa, josta on lyhyt matka Mahnalan marjatiloille. Tilasimme laivaan mansikoita ja perunoita Yrjölän marjatilalta kotiin vietäväksi. Palvelu pelasi!

Matkan päätepiste oli Hämeenkyrön Frantsilan Kehäkukka, jossa oli mahdollisuus lounastaa ja tehdä ostoksia. Tervetuloa Kehäkukkaan!

Frantsilan kasvisravintola, luontais- ja lahjatavaramyymälä Kehäkukka sijaisee tässä entisessä koulussa Pappilanjoen rannalla, jossa on myös Purimo-laivan kotisatama.

Paluumatka on alkamassa.

Mahnalan selkää. Kaukana horisontissa ovat marjatilat.

Reitin varrelle osui kapeita paikkoja ja kallioisia saaria.

Alitimme Porin tiehen kuuluvan Murhisaaren sillan, jonka jälkeen saavuimme pian lähtöpaikkaamme Siuroon. Yhdensuuntainen laivamatka kesti kaksi tuntia.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Kotkaniemi presidentti P. E. Svinhufvudin koti

Suomen tasavallan kolmannen presidentin P.E. Svinhufvudin koti on museona ja avoinna matkailijoille kesäaikaan.

Presidentti P.E. Svinhufvudin vaakunatunnukset: tähti ja villisian pää aitan seinässä

Luumäen Kotkaniemi sisääntulotieltä katsottuna

P.E. Svinhufvudia esittävä vahanukke työhuoneessa on hätkähdyttävän oikean näköinen.

Suvussa pitkään säilyneessä keinutuolissa on tyyny, johon Ellen Svinhufvud on kirjaillut suvun vaakunan.

Ellen ja Pehr Edvin Svinhufvudin muotokuvat Lex-patsaan yläpuolella

Oppaanamme toimi viehättävä neitonen, joka edustaa hyvin Svinhufvudin suvun neljättä polvea.

Ellen Svinhufvud oli taitava käsistään. Tässä hänen valmistama hieno pöytäliina.

Museokierroksen jälkeen joimme kahvit hyvältä maistuvan Ellen Svinhufvud kakun kanssa.

Ellen Svinhufvud kakku

Ukko Pekka oli mestariluokan ampuja ja hän harjoitteli ampumista tällä paikalla kotinsa lähistöllä vuosina 1920-1943.

Tässä kistussa presidentti säilytti aseitaan.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Vaivaisukot Kerimäen kirkossa

Kerimäen kirkossa, maailman suurimmassa puukirkossa, on koko kesän 2013 esillä vaivaisukkoja eri puolilta Suomea. Kokoelma on hieno ja katsomisen arvoinen.

Kävin pari eri kertaa katsomassa ja kuvaamassa ukkoja. Laitan tähän galleriaan esille muutaman vaivaisukon, jotka edustavat hienosti suomalaista kansanomaista kädentaitoa. Näyttelyssä on esillä kaikkiaan 42 vaivaisukkoa. Tämä vaivaisukko on peräisin Kalajoelta.

Tämä ukko puolestaan on Rautiosta.

Suuri osa vaivaisukoista on 1800-luvulta, mutta tämän Hauhon vaivaisukon arvellaan olevan 1600-luvun lopulta.

Tämä lähes alaston ukko on Särkisalosta 1700-luvulta.

"Joka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle". Teksti on monessa vaivaisukossa ja tämä puna-asuinen ukko on Kälviältä vuodelta 1820.

Kivijärven vaivaisukko on niinikään 1800-luvun alkupuolelta.

Tämä ukko on Jalasjärveltä.

Tämän viiksekkään vaivaisukon alkuperä jäi arvoitukseksi, mutta lienee jostain Pohjanmaalta, josta valtaosa ukoista on peräisin.

Raudoissa oleva ukko on Kuhmalahdelta.

Jurvasta, maankuulusta kalusteita valmistavasta pitäjästä on tämä ukko.

Tämä pojannäköinen on peräisin Keuruulta.

Pitkässä takissa oleva ukko on Lappajärveltä.

Karvian vaivaisukko on vuodelta 1960.

Tämä vaivaisukko on lahjoitettu Alavuden seurakunnalle niinkin myöhään kuin 2006.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Hattuvaaran tsasouna Ilomantsissa

Ilomantsin matkan 27.-28.7.2013 yhteydessä oli mahdollisuus tutustua Hattuvaaran tsasounaan.

Se on omistettu apostoli Pietarille ja Paavalille ja rakennettu jo 1700-luvun lopulla.

Tsasounan esittely on suomeksi, englanniksi ja venäjäksi.

Pohjoiskarjalaiset nuoret neitoset huolehtivat tsasounan esittelystä.

Hattuvaaran pojat mopoineen puolestaan olivat valinneet kokoontumispaikakseen läheisen maitolaiturin.

Sisäkuvat tsasounasta kertovat, että sitä on hoidettu huolella ja

siellä oleva runsas kirkollinen esineistö on säilynyt hyvin.

Suuri tuohuskynttiläjalka

Tänne ylös kellotornin hirteen on kirjattu päivämäärä 28.7.1944, Ilomantsin torjuntataistelujen päivämäärä.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Näkymiä Pietarin matkalta 4.-7.8.2013

Venäjän ja Romanov-suvun vaakuna Nevan siltapylväässä

Pietari-Paavalin linnoitus Nevalta nähtynä

Pietari Suuren puinen talo tiilitalon sisällä ja rauta-aidan takana

Hotelli Marshal Pietarissa, jossa vaalitaan Suomen marsalkka Mannerheimin perinteitä.

Mannerheimin rintakuvapatsas hotellin vastaanottoaulassa

Soikea taulu, jossa esitellään Mannerheimiin liittyviä esineitä.

Osia Aleksanterin palatsista

Tsarskoje Selossa

Katariinan palatsin pääportti Tsarskoje Selossa

Katariinan palatsin fasaadi. Palatsin suunnitteli Fransesco Bartolomeo Rastrelli

Peilikuva palatsin sisältä

Kultaisia saleja palatsissa riittää.

Hallitsijan ruokapöytä on katettu vieraille.

Palatsin hallitsijatar koko komeudessaan

Katariinan palatsin puutarha

Katariinan palatsin kirkon kullatut kupolit

Jusupovin palatsin sisäänkäynti

Jusupovin palatsin portaikko

Jusupovin palatsissa surmattiin Rasputin vuonna 1916. Vahanuket esittävät tapahtumaan osallistuneita henkilöitä.

Tässä on itse Rasputin.

Yksi Jusupovin palatsin makuuhuoneista

Jusupovin palatsiin kuului myös oma, barokkityylinen teatteri

Kanavaristeily tuo uuden näkökulman Pietarin palatseihin.

Kanavaristeilyllä saa varoa päätään.

Risteilijä Aurora, jonka miehistö osallistui sekä maaliskuun että lokakuun vallankumoukseen 1917.

Pietarhovin palatsi lampineen

Kirkon kupolit loistavat kauas.

Pietarhovin putoukset ja suihkulähteet ovat juuri käynnistyneet.

Kanava palatsilta meren puolelle

Suomenlahden rantaa Pietarhovin kohdalla

Suihkulähteitä on eri puolilla laajaa puistoa.

Pietari Suuren (hallitsija 1682-1725) patsas puiston pääkäytävällä

Pietarhovin matkan lounas syötiin tällaisessa vanhoilla piirustuksilla, mutta nykytekniikalla rakennetussa palatsissa.

Lounaspöytä on katettu.

Kirkko veren päällä eli Verikirkko

Paikka kirkon sisällä, jossa Aleksanteri II surmattiin vuonna 1881.

Menossa seuraamaan venäläistä tanssi- ja lauluesitystä tähän

Leninin reliefillä varustettuun taloon.

Esityksessä oli vauhtia ja liikettä.

Pietari-Paavalin linnoituksessa oleva tuomiokirkko, jonne on haudattu kaikki Venäjän keisarit Pietari Suuresta lähtien.

Kultainen ikonostaasi

Hallitsijoiden arkkuja; kolmas on Pietari Suuren arkku.

Tykistö-, viesti- ja pioneerimuseo

Tykkejä riitti myös museon pihalle.

Venäläisen taiteen museo sijaitsee tässä Mihailin palatsissa.

Pietari Suuri on myös täällä venäläisen taiteen museossa.

Mensikov, Pietari Suuren ystävä

Katariina Suuri

Ilja Repin (1844-1930): Volgan lautturit

Ilja Repin: Nikolai II johtaa puhetta Venäjän valtakunnanneuvoston juhlakokouksessa 7.5.1901 neuvoston perustamisen 100. vuosijuhlapäivänä.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Viktorin kastejuhla 17.8.2013

Olen valmiina kastejuhlaan.

Myös kastepöytä on kunnossa.

Pappi, kummit ja kastettava ovat ottaneet oman paikkansa. Aloitimme juhlan pianonsoitolla ja lastenvirrellä "Ystävä sä lapsien".

Isä ja äiti seisovat turvallisen lähellä.

Kastan sinut Viktor Henrik Johannekseksi.

Saimme kuulla myös taitavaa nokkahuilun soittoa.

Viktorin siunaaminen.

Palavan kynttilän ojentaminen vanhemmille.

Hienosti vastuullisesta tehtävästään suoriutuneet sylikummit.

Viktor pääsi myös toisten kummien helliteltäväksi.

Kummit, isä ja äiti sekä Viktor heti kastejuhlan jälkeen.

Vaari, äiti, isä, Viktor ja isoäiti

Ukki, isä, Viktor ja mummi

Isovanhemmat, vanhemmat ja Viktor

Sama kuva kuin edellä, taustalla kastetoimituksen suorittanut ystäväpappi

Myös etualalla istuvat Viktorin kouluikäiset serkut osallistuivat juhlaan.

Kastetoimituksen jälkeen saimme nauttia hyvin valmistetusta, runsaasta buffet-pöydästä juomineen, jonka aterian oli valmistanut kuvassa oleva ystäväpariskunta.

Aterian kruunasi ihana täytekakku hyvän kahvin kanssa.

Viktor kastemekossaan, joka on kulkenut Pia-äidin suvussa.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen Lapin matka 16-18.9.2013

Tällä Pohjolan Matka Oy:n linja-autolla ajettiin reitti Oulu - Muonio - Hatteng Norja - Muonio - Rovaniemi. Kilometrejä kertyi yli 1400. Matkalle osallistui kaikkiaan 26 Lapin sodan taistelupaikoista ja sotavainajien muiston vaalimistyöstä kiinnostunutta henkilöä.

Matkan asiantuntijaoppaana toimi eversti evp, sotatieteiden tohtori h.c. Sampo Ahto.

Reitin varrelle sattui myös Iin Kruununsaaren hautausmaa, johon on haudattu Lotta Svärd järjestön johtaja Fanni Luukkonen.

Lapin sotaan 1944-1945 osallistuneen Jalkaväkirykmentti 11 muistokivi Keminmaalla

Saksalaisten pystyttämä muistomerkki Lapin sodassa kaatuneille saksalaisille ja suomalaisille sotilaille.

Ruska Lapissa oli parhaimmillaan.

Majoituimmme kahdeksi yöksi tähän Lapland hotels-ketjuun kuuluvaan Olos-hotelliin Muoniossa.

Tutustuimme saksalaisten rakentamaan Sturmbock asemaan Lätäsenolla. Paikalle on rakennettu museo ja asemaan on taitavasti entistetty erilaisia taistelupesäkkeitä.

Sturmbock aseman taisteluhautaa

Sturmbock asemaan on entistetty myös korsu.

Tuttu mies korsun ovella

Tältä näyttää korsu sisältä.

Saana tunturin tuttu muoto Kilpisjärvellä. Viimeiset saksalaiset poistuivat Kilpisjärveltä 27.4.1945, josta päivästä tuli Kansallinen veteraanipäivä vuonna 1987.

Hattengen pitäjän kirkko Norjan Skibotnissa, jonka hautausmaalla on sotavankeudessa kuolleiden suomalaisten sotilaiden muistokivi.

Sotavankeudessa kuolleiden suomalaisten korpraali Kalervo Lohtin ja korpraali Oiva Siltasen muistokivi

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys laski kukat muistokivelle.

Myös norjalaiset laskivat kukat kivelle.

Muistomerkki kukituksen jälkeen

Lyngen vuonon pohjukkaa linja-auton ikkunan takaa nähtynä

Saksalainen sotilashautausmaa Norvajärvellä Rovaniemen tuntumassa. Hautausmaa on vihitty käyttöön 31.8.1963.

Norvajärven sotilashautausmaan hautarakennus, mausoleumi

Hautausmaan teräksinen risti Norvajärven rannassa

Tähän hautausmaahan on haudattu 2495 saksalaista sotilasta, joista tuntemattomia on 690.

Hautaholvi sisältä. Kivilaattoihin on hakattu kaatuneitten nimet ja heidät on haudattu laattojen alle.

Valoa siivilöityy mausoleumiin melko vähän näiden lasimaalausten lävitse.

Kukat erään kaatuneen nimen kohdalla

Hautarakennuksen vaikuttava muistomerkki "Äiti ja poika".

Kuvasarjan viimeisenä on kuva matkalle osallistuneista sotavankeudessa kuolleiden suomalaisten sotilaiden muistomerkillä Norjan Hattengenissä.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Minnesvårdarna rf - Hautausmaakulttuurin ystävät-yhdistys 25 vuotta

Minnesvårdarna rf järjesti 4.10.2013 25-vuotisen toimintansa johdosta näyttelyn Johanneksen kirkon kryptaan ja sen ulkopuolelle

teemalla "Döden mitt i livet" ("Kuolema elämän keskellä")

Kirkon etupihalla oli esillä kaksi hevosvetoista ruumisvaunua, joista toinen oli Liljendalista ja

toinen Inkoosta.

Mukana oli myös kaksi tällaista Mikko Monosen hautaustoimistoa pitkään palvelutta ruumisautoa ja kolmas aivan nykyaikainen auto.

Yhdistyksen puheenjohtaja Carl-Johan Hindsberg avasi näyttelyn ja toivotti vieraat tervetulleiksi.

Yhdistyksen intendentti Henrik Degerman puolestaan kertoi näyttelyn suunnittelusta ja sen kokoamisesta.

Näyttelyssä oli esillä muun muassa viime sotien aikana kaatuneen lähimmälle omaiselle myönnetty Vapaudenristin sururisti. Ristin kanto-oikeus oli/on vaimolla, vanhimmalla tyttärellä tai äidillä. Miespuolisilla omaisilla ei kanto-oikeutta ollut. Se myönnettiin heille vain muistoksi.

Sururistin mukana tullut Suomen marsalkka Mannerheimin osanottoviesti kehystettynä.

Harvinaiset hautauskulkueen kärjessä kulkevien airueitten mustat sauvat Vihdistä.

Esillä oli myös luettelo valtion kustannuksella haudatuista suomalaisista vuosina 1921-2011.

Näyttelyvierailla oli mahdollisuus näyttelyyn tutustumisen jälkeen osallistua sielunmessuun Johanneksen kirkossa,

johon sisältyi myös ehtoolliskäynti.

Johanneksen kirkon kauniit ehtoollisvälineet

Kirkon koristeellinen lamppu, jonka jalassa lukee metallikirjaimin Luukas.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Helsingin eskadroona juhli 50 vuottaan Lahdessa

Kutsu Helsingin eskadroonan 50-vuotisjuhlaan

Helsingin eskadroona vietti toimintansa 50-vuotisjuhlia yhdessä Lahden ja Lempäälän eskadroonan kanssa Lahden upseerikerholla. Tässä on menossa juhlavieraiden "sisäänkirjoittautuminen".

Juhlaväki on asettunut pöytiin ja

odottaa juhlan alkamista.

Juhlan alussa kuultiin kaksi kaunista laulua: "Kuolleet lehdet" ja "Hymni rakkaudelle", kummatkin ranskaksi.

Juhlapuheen piti Lahden eskadroonan jäsen, kiltaveli, eversti evp Olavi Kyllönen.

Helsingin eskadroonasta palkittiin juhlassa Wilhelm Brummer, Antti Matikkala, Jussi Seppälä ja Pertti Kosonen.

Wilhelm Brummer sai vastaanottaa Sinisen ristin.

Antti Matikkala puolestaan Hopeisen kiltaristin

Illan hauskimmasta ohjelmanumerosta vastasi Lahden Ahkeran veteraanivoimisteluryhmä johtajanaan Simo Kaukonen.

Ryhmän pyramidi oli vaikuttava.

Juhlaväki seurasi innolla voimisteluesitystä.

Tässä on käynnissä käsillä kävely.

Tällaisella polkupyörällä oltiin saattomatkalla.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Kolme kuningasta-joulukonsertti 6.1.2014

Kolme kuningasta joulukonsertin ohjelman kansilehti

Konsertti pidettiin Pyhän Laurin kirkossa 6.1.2014 kello 18.00 Vantaalla.

Kirkkoon saapui niin paljon väkeä, että ohjelmat loppuivat kesken.

Kirkkoon oli joulunajaksi rakennettu seimi.

Pauli Leppänen lauloi muun muassa laulut: Peter Corneliuksen"Kolme kuningasta", Kalervo Halosen"Sydämeeni joulun teen" ja Otto Kotilaisen "Varpunen jouluaamuna"

Petra Hulkkonen puolestaan lauloi seuraavat tutut laulut: Jean Sibeliuksen "En etsi valtaa loistoa" ja Oskar Merikannon "Joulu tullut on".

Hyvän lauluäänen omaava Katarina Olkinuora esitti J.S. Bachin "Ave Maria" ja Carl Collanin "Sylvian joululaulu" Konsertin taitavana säestäjänä toimi Jussi Pernu, piano

Kirkon kuorissa on tuntemattoman tekijän lasimaalaus "Frid vare dig"- "Rauha kanssasi" ja

alttaritaulu, jonka esikuvana on ollut Leonardo da Vincin "Pyhä ehtoollinen" (1494-1498). Tekijä lienee R.W. Ekman.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Gyllene klubben Ritarihuoneella 3.2.2014

Ritarihuone alkutalvella 2014

Näyttely "Aateli yhteiskunnan rakentajana" on esillä 31.1.-16.2.2014 Ritarihuoneella.

Ritarihuoneen suunnittelijan arkkitehti G.Th. Chiewitzin korkokuva on eteisaulan seinässä.

Wilhelm Brummer (aatelisuku numero 268) toivotti Gyllene klubbenin jäsenet tervetulleiksi näyttelyyn. Hän toimi myös asiantuntevana oppaana klubilaisille.

Klubilaiset kokoontuneena kuuntelemaan opastusta. Taustalla suuri maalaus, joka esittää Maapäivien avajaisia vuonna 1863

Suomalaisista aatelissuvuista oli kerätty erilaisia esineitä näyttelyyn. Tässä harvinainen muotokuva nuoresta Gustaf Mauritz Armfeltista.

Opastusta, joka tapahtui ruotsinkielellä seurattiin tarkkaavaisesti.

Adolf Ehrnroothin sodanaikainen everstin univormu oli myös päässyt näyttelyyn.

Frisäng Diakonissalaitoksella joskus Aurora Karamzinin aikaan.

Ruokapöytä, jolla on aatelisvaakunoilla koristettu astiasto, lasisto ja ruokailuvälineet.

Luutnantti Carl Teodor von Frenckellin kyrassieeriunivormu metallisine rintapanssareineen

Tässä hänen kypäränsä, jota koristaa kaksipäinen kotka, johon on hyvä lopettaa näyttelyesineistön esittely. Käykääpä katsomassa näyttelyä!

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Bratislavan matkan kuvia

Teimme Eeva-Leenan kanssa matkan Bratislavaan 6-9.2. tutustuaksemme kaupunkiin ja sen oopperaan. Asuimme tässä pienessä Arcadia-hotellissa vanhassa kaupunginosassa. Hotellissa on myös pieni (spa) kylpylä.

Hotelli Arcadian sisäänkäynti punaisine mattoineen.

Hotellin vastaanottoaula

Huoneemme sijaitsi hotellin ylimmässä, kolmannessa kerroksessa ja siihen kuului vielä lisäksi yläkerta, eräänlainen seurustelu- ja television katselutila. Eeva-Leena katsoi kuitenkin televisiota mieluiten sängystä.

Nämä portaat johtavat yläkerran seurustelutilaan,

jossa oli/on tuoleja, sohva pöytiä ja televisio.

Ensimmäisen päivän ohjelmaamme kuului kiertoajelu vanhanaikaisella linja-autolla kaupungilla.

Olimme lähes ainoat turistit linja-autossa.

Turistiauto kierteli kaikki tärkeimmät kaupungin nähtävyydet. Tässä yksi erikoisimmista Slovakian radion ja television toimitalo, joka on nurinpäin käännetty pyramidi.

Bratislavan linna oli yksi nähtävyyskohteista.

Linnan läheisyydessä sijaitsee myös Slovakian parlamentti.

Pyhän Martinuksen tuomiokirkko, jossa on kruunattu useita Unkarin hallitsijoita muun muassa Maria Theresia.

Kiertoajelu alkoi oopperatalolta ja siihen se myös päättyi.

Löysimme aivan hotellimme läheltä hienon jugend-kahvilan, jossa kävimme useasti kahvilla.

Tässä lisää jugend-seinää.

Kahviannokset olivat taidokkaasti valmistettuja eivätkä kovin kalliita

Tässä toinen esimerkki. Hinta oli 2,90 euroa.

Kahvilaan kuului myös pieni suklaakauppa.

Kahvilan jugend-kruunu läheltä kuvattuna

Vanhan kaupungin kaduille ja aukioille on sijoitettu patsaita turistien iloksi. Tässä vuonna 1997 paljastettu Cumil, "Mies työnsä ääressä", josta on tullut suosittu kuvauskohde.

Toinen patsas, "Ranskalainen sotilas Napoleonin ajalta" nojailee penkin selkänojaan vanhan kaupungin keskusaukiolla.

Toisena matkapäivänä tutustuimme hotellimme lähellä olevaan vanhaan kaupungintaloon, jossa on tänä päivänä hieno historiallinen museo.

Eeva-Leena kaupungintalon jykevän oven edessä

Bratislavan kaupungin vanha lippu on esillä museossa.

Esillä on myös hienoja husaarien univormuja. Tässä yksi malliksi.

Museossa on useita kauniita maalitauluja, joihin aikanaan harjoiteltiin ampumista. Minä en olisi ampunut yhtään ainoaa laukausta näin hienoon tauluun.

Tässä toinen maalitaulu

Kaupungintalon torni sisäpihalta kuvattuna.

Kaupungintalon ulkoseinälle oli katolisen tavan mukaan sijoitettu Neitsyt Maria sylissään Jeesus-lapsi.

Hotellin ravintolassa saimme jokaisena aamuna nauttia hyvästä aamiaisesta ja palvelusta.

Hotellimme ravintola on saanut kaksi kertaa palkinnon hyvästä ruoasta. Tässä kunniakirja vuodelta 2011.

Tässä on Pyhän Martinuksen tuomiokirkko,

jossa on kruunattu 19 Unkarin kuningaskunnan hallitsijaa ja heidän puolisoaan vuosina 1563 - 1830.

Kirkon sisällä on ratsastajapatsas, jossa Pyhä Martinus jakaa oman viittansa kerjäläisen kanssa.

Hartaita paikallisia asukkaita Pyhän Martinuksen kirkossa erään kappelin porttien edessä.

Kirkossa on useita kauniita alttareita. Tässä yksi ja

tässä toinen.

Kävimme myös vanhan kaupunginosan puolustusmuuriin kuuluvassa Mikaelin tornissa, jossa on pienen pieni sotamueo.

Tykki ohjaa sotamuseoon.

Kolmantena päivänä kävimme Bratislavan oopperassa katsomassa ja kuuntelemassa Eugen Oneginia. Eeva-Leena on jo valmiina lähtöön oopperaan hotellimme kolmannessa kerroksessa.

Bratislavan oopperan pääsyliput maksoivat vain 15 euroa kappaleelta.

Oopperan edessä on suihkukaivo, jonka huipulla on poika, joka ratsastaa kotkan selässä.

Siniseen jugend-kirkkoon emme päässeet sisälle,

mutta saimme sentään pari ulkokuvaa.

Tähän Slovakian presidentin palatsin kuvaan on hyvä lopettaa Bratislavan nähtävyyksien esittely.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Kylpylä- ja museomatka Viron Viimsiin 6-9.3.2014

Asuimme Eeva-Leenan kanssa tässä Viimsin SPA-hotellissa maaliskuisella kylpylä- ja museomatkallamme Viroon. Kylpylä on jo 12 vuotta vanha, ja se näkyi kyllä hotellihuoneessa. Parhaillaan kylpylää laajennetaan ja siihen valmistuu uusi kylpyläosasto, ravintola ja elokuvateatteri. Viimsin kunta on runsaan 10 kilometrin päässä Tallinnan keskustasta ja sinne pääsee helposti linja-autolla. Viimsin kylpylässä kävi viimeisen kymmenen vuoden aikana runsaat 500 suomalaista veteraania kuntoutuksessa.

Kylpylän hoitokortti

Eeva-Leena kylpylän aulassa odottamassa pääsyä hierontaan.

Pelasimme tätä air-hockeyta aina kylpyjen ja hoitojen lomassa.

Ostimme netistä liput Estonia-teatterin Carmen oopperaan.

Estonia-teatteri Tallinnassa. Teatteri on suomalaisten Armas Lindgrenin ja Wiwi Lönnin suunnittelema, ja se täytti viime vuonna 100 vuotta.

Sisäkuva Estonia-teatterista

Viitta Viimsin kartanoon ja Viron sotamuseoon

Viron sotamuseon etupiha tykkeineen

Viimsin kartano, jossa sijaitsee Viron sotamuseo - kenraali Laidonerin museo, on kävelymatkan päässä Viimsin kylpylästä. Kartano toimi aikanaan kenraali Laidonerin kesäpaikkana.

Viron sotamuseon esite. Kenraali Johan Laidoner (1884-1953) oli Viron vapaussodan johtajia ja toimi Viron puolustusvoimien komentajana vuoteen 1940 asti. Hän kuoli Neuvostoliitossa vankeudessa vuonna 1953.

Viron vapaussodasta 1918-1920 kertova kartta museossa

Esimerkki sotamuseon esillepanosta

Tykinjohtaja työssään

Pöydän ympärillä istuvat upseerit esittävät, kuinka virolaiset palvelivat 2. Maailmansodassa kolmen eri maan armeijassa: vasemmalla Neuvostoliiton puna-armeijan, keskellä Suomen armeijan ja oikealla Saksan armeijan upseeri.

Tämän päivän virolainen sotilas rauhanturvatehtävissä Afganistanissa

Ainakin 11 virolaista sotilasta on tämän museon seinällä olevan taulun mukaan kaatunut rauhanturvatehtävissä eri puolilla maailmaa.

Aivan sotamuseon vieressä on edullinen, 10-huoneinen Birgitta- hotelli ja Krokotiili-ravintola, jotka muodostavat Viimsin juhlakeskuksen.

Hotellin ja ravintolan pääty

Pari sisäkuvaa krokotiiliravintolasta, jossa saa

hyvää ja edullista ruokaa ja juomaa.

Seinällä on ravintolan tunnuseläin.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Viktorin 1-vuotissyntymäpäivä 20.4.2014

Viktor muutamaa päivää ennen 1-vuotissyntymäpäiväänsä kotonaan Laajasalossa.

Viktorin syntymäpäivä 20.4. sattui tänä vuonna ensimmäiseen Pääsiäispäivään. Kuvan puput kertovat siitä.

Kahvipöytä on jo katettu. Vain kakku puuttuu.

Myös syntymäpäiväkakku löysi paikkansa pöydästä.

Kakkuun asetettu palava kynttilä saatiin sammumaan äidin avustuksella.

Tekisi jo mieli maistaa yhtä vadelmaa kakusta.

Isä, Helmi-koira ja syntymäpäivävieraat avustivat Viktoria lahjapakettien avaamisessa.

Kaikki lahjat olivat kivoja.

Niiden kanssa on mukava puuhailla,

mutta kaikkein mukavin oli kuitenkin rengashelistin.

Iriksen piirros syntymäpäiväsankarista

Viktorin vieraat viihtyivät hyvin syntymäpäivillä.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Mannerheim-illallinen Wohlsin kartanossa 17.5.2014

Osallistuimme Kaj Strandvallin kanssa Mannerheim-illalliseen toukokuun loppupuolella

tässä Kirkkonummen Säästöpankkisäätiön vasta kunnostamassa Wohlsin kartanossa Kirkkonummella.

Kesä teki tuloaan, mutta vielä ei kartanon vanhoissa, suurissa puissa näkynyt juurikaan lehtiä.

Kartanon eteisessä oli esillä tilaisuuden järjestäjän Frihetskrigets Södra Traditionsföreningenin lippu yhdessä Suomen lipun kanssa.

Illallisvieraat toivotti tervetulleiksi yhdistyksen puheenjohtaja Charlie Hindsberg.

Näissä juhla-asuissa on tyyliä!

Lisää illallisvieraita

Illallinen noudatteli melko tarkkaan Mannerheimin aikanaan tarjoaman viiden ruokalajin menyytä.

Tällä leivällä aloitettiin.

Nikolai Marschan piti illallisen lomassa hienon esityksen Mannerheimistä.

Aika kului hyvän ruoan ja juoman ääressä nopeasti

ja pian meillä kaikilla oli lähtö kotiin.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Rakuunakillan Helsingin eskadroona juhli 50 vuottaan 23.5.2014.

Valmistaudutaan kukkien laskuun Hietaniemessä.

Kunniavartion esimies (=nainen) ja Smoolannin Husaarien puheenjohtaja Rolf Berggren

Kukat laskettiin sankariristille ja

Suomen marsalkka Mannerheimin haudalle.

Myös muille sankarihaudoille laskettiin kukat. Tässä on vuorossa kaatuneiden romanien muistomerkki.

Katajanokan kasinon pihassa oli rakuuna ratsain vastaanottamassa onnittelukäynnille tulijoita.

Rolf Berggren ja ratsukko

Veljeseskadroona onnittelee.

Onnittelijajoukkoa Marski-kabinetissa

Kasinolta siirryttiin Senaatintorille seuraamaan Rakuunasoittokunnan esityksiä.

Helleasuisia juhlavieraita ravintola Kappelin edustalla odottelemassa pääsyä ravintolaan.

Näiden kummankin herran äidinkieli on ruotsi.

Nämä Kappelissa istuvat herrat ovat taitavia ratsastajia.

Juhlapuhuja prikaatikenraali Pekka Toveri

Moni tilasi itselleen ruoaksi lohta.

Pääpöydän vieraat ovat lohensa jo syöneet.

Samoin pöydän toisella puolella.

Juhlat jatkuivat tutustumiskäynnillä Lohjan Kirkniemeen, Marskin entiseen kesäkartanoon

Seinässä on laatta, jossa kerrotaan, että kartanossa on Mannerheimin lisäksi asunut kolme muuta marsalkkaa.

Rolf Berggren Kirkniemen etupihalla.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

4.6.2014 Lippujuhlapäivän kuvia

Lippujuhlapäivänä 4.6. kansalaisjärjestöjen kukkalaite laskettiin Marskin ratsastajapatsaalle.

Kaartin soittokunta osallistui tilaisuuteen.

Sotiemme veteraaneja istumassa ensi penkkirivillä.

Rauhanturvaajia, kiltalaisia ja muita reserviläisiä seisomassa taaempana.

Kenraalimajuri Sami Sihvo puhui tilaisuudessa.

Kenraaliluutnantti Paavo Kiljunen, kenraalimajuri Sami Sihvo ja everstiluutnantti Pekka Kouri laskivat kansalaisjärjestöjen kukkalaitteen.

Maanpuolustuskiltojen liiton perinteinen lippujuhlapäivän buffet-tilaisuus pidettiin illalla Ritarihuoneella. Tilaisuudessa palkittiin ansioituneita kiltalaisia ja yhteistyökumppaneita.

Buffet-pöydän antimet olivat vallan erinomaisia.

Buffet-tilaisuudessa Ritarihuoneella oli mukana myös tanskalainen kiltaveli Ib Ketler, jolle vastapalkittu Per-Olof Boström kuiskaa jotain mukavaa.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Kesäyön marssi 2014

17. Kesäyön marssi marssittiin 7.6.2014 Tuusulan kunnan ja Keravan kaupungin alueilla. Osallistuin tapahtumaan - ties monenko kerran. Matkaan lähti kaikkiaan noin 400 kunnostaan huolehtivaa. Matkat vaihtelivat 5 kilometristä 15:sta, 30:een ja aina 40 kilometriin saakka.

Marssijoiden joukossa oli paljon naisia. Tässä Maanpuolustusnaisten reipas joukkue lippuineen.

Myös rauhaturvaajia osallistui marssiin sinisissä bareteissaan.

Nämä armeijan maastopukuiset marssijat olivat Santahaminasta.

Marssireitti kulki aluksi siistin ja kauniisti rakennetun Tuusulan keskustan halki ja jatkui sieltä Tuusulanjärven rantateille. Pisimmän reitin, 40 kilometrin marssijat kiersivät Tuusulanjärven.

Osallistuin itse 15 kilometrin marssiin, jonka reitti kierteli Tuusulan kunnan ja Keravan kaupungin alueilla.

Tässä Tuusulanjärvi pilkottaa Tuusulan kirkon kohdalla.

Tuusulan golfkenttä sattui myös reitin varrelle. Sää suosi meitä. Taivaalla ei näkynyt montaakaan pilvenhattaraa.

Aivan Keravan liikekeskustassa marssijat joutuivat alittamaan hienot sillat. Keravalta palattiin Tuusulan urheilupuistoon, lähtöpaikkaan. Aikaa koko 15-16 kilometrin matkaan kului 2 tuntia ja 45 minuuttia.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Tohlopin putkiremontin toinen vaihe 14.4. - 19.6. 2014

Tällainen oli kylpyhuoneemme ennen remonttia.

Kylpyamme ja pesuallas sen vieressä

Pienessä saunassamme oli puukiuas.

WC oli tämän näköinen.

WC:n pesuallas

Puuvarasto laatikoineen näytti tällaiselta.

Näistä laatoista piti valita kylpyhuoneen ja WC:n seinä- ja lattialaatat.

Kylpyhuone- ja WC-tilojen remontissa syntyi runsaasti asbestijätettä, joka on näissä valkoisissa muovipusseissa.

Pihalla, autokatoksessa ja -tallissa oli runsaasti rakennustarvikkeita ja työvälineitä remontin aikana.

Samaan aikaan putkiremontin kanssa toteutettiin myös osittainen keittiöremontti. Tässä Eeva-Leena tarkastelemassa keittiöstä purettuja allaskaapin osia.

Vanha allas- ja kuivauskaappi on poistettu keittiöstä.

Tässä on uusi allaskaappi ilman altaita ja sen yläpuolella kuivauskaappi.

Keittiön muista kaapeista uusittiin vain ovet.

Kylpyhuoneen vanha viemäri kaivettiin esiin lattian alta.

Saunaan asennettiin myös lattiakaivo.

Tältä näytti kylpyhuoneen katto, kun se purettiin.

Myös ilmastointia parannettiin. Tässä on valmiina reikiä iv-putkia varten kylpyhuoneen katonrajassa.

Kylpyhuoneen kattoon asennettuja ilmastointiputkia.

Tällaisella vetoketjulla varustetulla muoviseinällä pyrittiin estämään rakennuspölyn leviäminen asuinhuoneisiin.

Remontoituun saunaan kuljetaan nyt lasiovesta.

Vanha puukiuas korvattiin sähkökiukaalla, joka antaa hyvät löylyt vähemmällä vaivalla kuin puukiuas.

Sisäkuva saunasta

Saunan uusi valaisin

Suihku korvaa nyt vanhan kylpyammeen. Enää ei voida puhua kylpyhuoneesta, vaan pesuhuoneesta.

Pesuhuoneeseen asennettiin myös bidee.

Uusi pesuhuoneen peilikaappi ja pesuallas

Pesukone sijoitettiin uuteen paikkaan puuvarastoon.

WC sai uuden pytyn ja kaakelia seinään.

Vanha hella ja uudet kaapit

Keittiön tiskipöytä hanoineen ja kuivauskaappi käyttövalmiina.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Kanonruset 28.6.2014

Kanonruset, liikuntatapahtuman lähtö- ja maalipaikka oli Uudenmaan Prikaatin varuskunta-alueella.

Tällä tykillä ammuttiin kirmaisun lähtölaukaus.

Osanottajajoukko, valtaosin nuorehkoja, ruotsia äidinkielenään puhuvia naisia osallistumassa ohjattuun alkuverryttelyyn. Jokainen osallistuja sai ilmoittautuessaan punaisen t-paidan. Toivomuksena oli, että jokainen osallistuisi marssiin punainen paita päällään. Minullakin oli päälläni punainen paita ja lisäksi vielä punaiset lenkkitossut jalassa.

Lähtölaukauksen virallisina valvojina olivat prikaatin komentaja, kommodori Olavi Jantunen ja entinen puolustusministeri Jan-Erik Enestam.

Matkaan lähdettiin varuskunnasta, jonne myös palattiin huoltoon ja ruokailuun.

Osallistuin itse 10 kilometrin kävelyyn. Matkat vaihtelivat 5 - 20 kilometriin. Suurin osa osallistujista käveli 10 kilometrin matkan. Mukana oli myös kovia menijöitä, jotka juoksivat 20 kilometriä samassa ajassa noin 1,5 tunnissa kuin minä kävelin kympin. Tässä kävelemme luonnonsuojelualueen mutkittelevalla, varjoisalla tiellä.

10 kilometrin reitti kulki pitkin Tammisaaren rantakatuja. Tässä näkymä reitin varrelta.

Aivan meren tuntumassa kävelijät ohittivat talo, jossa oli aikanaan asunut kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari Hans Wind.

Tässä on talo, jossa Wind asui ja aivan

vastapäätä, saman kadun varrella on talo, jossa asui Mannerheim-ristin ritari Tor Lindblad. Aika harvinaista, että kaksi ritaria on asunut saman kadun varrella tosin eri aikaan.

Sää suosi meitä kävelijöitä. Aurinko paistoi täydeltä terältä koko matkan ajan.

Tammisaaren tai nykyisin pitää kait sanoa Raaseporin kirkko osui myös reitin varrelle. Sisälle en kuitenkaan ehtinyt poikkeamaan.

Kävelyreitti kulki halki Tammisaaren torin, jonka laidalla on vanha Tammisaaren kaupungintalo.

Tässä on vähän tarkempi kuva kaupungintalosta.

Jokainen osallistuja sai kaulaansa tällaisen mitalin. Mitalia olivat maalissa pujottamassa kommodori Olavi Jantunen ja nykyinen puolustusministeri Carl Haglund.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Hamina Tattoo 2014

Osallistuimme 30.7. Eeva-Leenan kanssa helsinkiläisten sotaveteraanien linja-automatkalle Haminaan seuraamaan Hamina Tattoon kenraaliharjoitusta.

Tällä Lehtimäen linja-autolla teimme matkan Helsingistä Haminaan ja takaisin.

Auto oli aivan täynnä matkalaisia.

Päästyämme Haminaan pysähdyimme Reserviupseerikoulun päärakennuksen edessä, jonne puolustusvoimat oli järjestänyt kalustonäyttelyn. Päivän ohjelma alkoi Rakuunasoittokunnan konsertilla ja 250 sotaveteraanin muodostaman kuoron esityksillä RUK:n Maneesissa.

Maneesi oli aivan täynnä kuulijoita ja kuorolaisia.

Maneesin yleisöä

Suurta sotaveteraanikuoroa vahvistuksineen johti tottuneesti musiikkieverstiluutnantti Arvo Kuikka. Konsertin jälkeen saimme nauttia sotilaskotisisarten valmistamasta ja tarjoamasta kahvista ja munkista.

Kahvituksen jälkeen vuorossa oli hartaushetki läheisessä Marian kirkossa. Osallistuimme myös siihen.

Osa Rakuunasoittokunnan soittajista siirtyi esiintymään kirkkoon.

Myös osa sotaveteraanikuorosta esiintyi siellä. Sitä johti emeritus professori Reijo Pajamo tuolilla seisten.

Haminan kaupungissa näkyi siellä täällä tällaisia Tattoo-aiheisia lippuja.

Sotaveteraanit istuivat ensi rivissä Tattoo-marssishow´ssa

Hamina Tattoon ohjelma oli loistelias ja kesti yhtä mittaa yli kaksi tuntia.

Myös Bastionin vallit oli otettu ohjelmakäyttöön.

Hamina Bastionin tunnus

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Ilomantsin torjuntataistelujen 70-vuotismuistojuhlat 2014

Kutsu Ilomantsin torjuntataistelujen 70-vuotismuistojuhlatilaisuuksiin

Matkaan lähdettiin perjantaiaamuna 8.8. Reissu Ruotin linja-autolla Lahden varuskunnan pääportilta. Kuljettajana oli Jouko Karjalainen - hyvin yhdistetyn kilpailuissa menestynyt suomalaisurheilija. Hän saavutti hopeaa Lake Placidissa vuonna 1980 ja samoin hopeaa neljä vuotta myöhemmin Sarajevossa pidetyissä talviolympialaisissa.

Linja-auto oli lähes täynnä reippaita matkalaisia.

Saavuimme Ilomantsin Möhköön noin kello 16.00 seitsemän tunnin ajon jälkeen. Tässä asuntoproomuun rakennetussa "Möhkön Manta" nimisessä ravintolassa nautimme yhteisen aterian ennen kesäteatteriesitystä.

Sisäänkäynti Möhkön Mantaan

Kesäteatterin kahvikota ja -teltta sijaitsivat aivan Koitajoen rannassa. Koitajoki virtaa Suomeen Venäjän puolelta.

Mottimestari-näytelmän ohjelman kansi

Näytelmässä kuvattiin kenraali Raappanan esikunnan työskentelyä Ilomantsin torjuntataistelujen aikana kesällä 1944.

Raappanan korpisotureita tauolla.

Näytelmään oli sisällytetty kuvaus myös vastustajan, venäläisen kenraali Gorolenkon esikunnan työskentelystä.

Yöksi siirryimme Möhköstä Hattuvaaraan ja sieltä seuraavana aamuna Ilomantsin Liikuntahallin kentälle, jossa oli monenlaista ohjelmaa alkaen Hornetin ylilennosta ja helikopteri NH-90:n toimintanäytöksestä aina Ratsumieskillan ratsastusnäytökseen. Anna Kotaviita on taitavasti napannut tämän helikopterikuvan.

Ratsumieskillan ratsastusnäytös Liikuntahallin kentällä oli katsojien mieleen. Kuva Anna Kotaviita

Ratsumieskillan aktiiviset jäsenet sotilas- ja perinneasuissaan Ilomantsin torjuntataistelujen 70-vuotispäivän muistojuhlassa Liikuntahallin kentällä 9.8.2014. HämRjP:n ja Ratsumieskillan edustajat laskivat kenttälounaan jälkeen kukat HRR:n muistokivelle Hattuvaarassa. Toisen päivän iltana oli ohjelmassa vielä Asemiesilta Liikuntahallissa. Musiikista vastasi Rakuunasoittokunta ja laulusolisteina esiintyivät Juha Ketola ja Elina Vitri.

Sunnuntaiaamuna laskettiin seppeleet Ilomantsin sankarihaudoille. Kuva Anna Kotaviita

Muistojumalanpalvelukset pidettiin Ilomantsin evenkelisluterilaisessa ja ortodoksisessa kirkossa. Kenttäpiispa Pekka Särkiö saarnasi tässä evenkelisluterilaisessa kirkossa.

Kirkon alttari

Lähes kaikki kirkon paikat täyttyivät kirkkokansasta.

Ilomantsin torjuntataistelujen 70-vuotismuiston pääjuhla pidettiin sunnuntaina 10.8.2014 Ilomantsin Liikuntahallissa.

Pääjuhlaan toivat väriä kiltalaisten tyylikkäät perinneasut.

Pääjuhlan juhlapuhujana oli puolustusvoimain entinen komentaja, kenraali Ari Puheloinen. Tähän pääjuhlaan päättyivät Ilomantsin torjuntataistelujen kolmipäiväiset 70-vuotismuistotilaisuudet. Ilomantsin matkalaisten linja-auto saapui Lahteen sunnuntai-iltana hieman iltauutisten jälkeen. Paljon tapahtumia sisältänyt matka oli tehty. Kuva Anna Kotaviita.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Sandelsin syntymän 250-vuotisjuhlalounas 29.8.2014 Dragsvikin upseerikerholla

Lounasvieraat otti vastaan Uudenmaan Prikaatin lippukentällä varuskunnan päällikkö, kommodori Olavi Jantunen.

Tässä on osa lounasvieraista: edessä Marianne Sandels Ruotsista ja Ruotsin vallan ajan vuorineuvoksen pukuun pukeutunut Henrik Degerman.

Ryhmä Uudenmaan kuninkaallisesta jalkaväkirykmentistä Suomen sodan aikaisissa asuissaan esitteli aseenkäsittelytaitojaan lippukentällä.

Paljon savua ja kova pauke lähti ryhmän aseista.

Vapautuneita ilmeitä onnistuneen esityksen jälkeen.

Näin komea ja varmasti vanha tammi kasvaa Dragsvikin upseerikerhon edustalla.

Yli 80 lounasvieraalle oli katettu kaksi pitkää pöytää kerhon suureen ruokasaliin.

Sotamarsalkka Johan August Sandelsin (1764-1831) muotokuva oli sijoitettu lounaspöytien läheisyyteen siten, että kaikki lounasvieraat näkivät hänet.

Marianne Sandels Ruotsista esi-isänsä muotokuvan äärellä. Hän toi terveiset Sandelsin suvulta ja muisteli esi-isäänsä tervehdyspuheessaan.

Lounaan loppupuolella Lars Svedberg esitti mieleenpainuvasti J.L. Runebergin runon Sandels.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Esplanadin patsaita kuvailemassa

Helsingin Esplanadia kutsutaan myös helsinkiläisten olohuoneeksi. Kauniina kesäpäivänä siellä liikkuu runsaasti helsinkiläisiä ja paljon turisteja. Suomalaiset sijoittavat mielellään olohuoneeseensa taide-esineitä muun muassa tauluja ja patsaita. Näin on myös Esplanadilla. Sinne on sijoitettu meidän suurmiehiämme patsaina. Eräänä kauniina syyskuun aamupäivänä käyskelin Esplanadilla kamera mukanani ja kuvasin patsaat. Niistä on paljon mielenkiintoista kerrottavaa.

Lauri Leppänen (6.1.1895-8.12.1977) kuvanveistäjä ja jääkärikapteeni on toteuttanut Esplanadilla olevan Eino Leinon patsaan. Lauri Leppänen tunsi henkilökohtaisesti Leinon ja oli hänen ystävänsä.

Eino Leinon patsas paljastettiin vuonna 1953.

Patsaan valmistumisen loppuvaiheessa Leppäsen ystävät sijoittivat Leinon vasempaan käteen lantin ns. "portsarilantin". Siellä se näyttää olevan vielä tänä päivänäkin.

"Taru ja totuus" on Zacharias Topeliuksen muistomerkki Esplanadilla. Se on Gunnar Finnen (4.4.1886-17.9.1952) tunnetuimpia patsaita.

Muistomerkin alaosassa on Topeliuksen reliefi.

Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin (5.2.1804-6.5.1877) patsas on Esplanadin parhaalla paikalla. Se on hänen poikansa Walter Runebergin (29.12.1838-23.12.1920) veistämä.

Patsas paljastettiin suurin juhlallisuuksin vuonna 1885. Lähistöllä, Senaatintorilla on toinen Walter Runebergin merkittävä teos Aleksanteri II patsas.

Runebergin patsaan jalustassa on Suomi-neito. Hänen vieressään olevaan tauluun on kirjoitettu Maamme-laulun ensimmäisen ja kahden viimeisen säkeistön sanat.

Kuvanveistäjä Viktor Jansson (1.3.1886-22.6.1958) on toteuttanut kaksi suihkulähdettä Esplanadille Kalapojat ja Aallottaria. Muistan pikkupoikana ihastelleeni kalapoikia ja ihmetelleeni miten kalan suusta voi suihkuta vettä. Viktor Jansson on veistänyt myös vaikuttavan Tampereen vapaudenpatsaan.

Kerrotaan, että tällä veistoksella on kuvanveistäjä Viktor Janssonin tyttären Tove Janssonin kasvot. Näin varmaan onkin. Tove Janssonin syntymän 100-vuotisjuhlavuotta vietetään juuri tänä vuonna.

Esplanadin itäpäässä ja jo Kauppatorin alkupäässä on tunnettu Ville Vallgrenin (15.12.1855-13.10.1940) toteuttama suihkukaivo Havis Amanda, Merenneito eli Manta, jonka ylioppilaat lakittavat Vappuna. Tänä syksynä Mantan ympärille rakennettiin hotellihuone, jossa huoneessa saattoi vierailla pientä maksua vastaan.

Tältä näyttää hotelli Manta ulkoapäin.

Hotelli-idean isä on Tatzu Nishi. Hotellihuone on auki päivittäin.

Mantan suihkukaivoon kuuluvat mestarillisesti toteutetut merileijonat. Ne on valettu vuonna 1906 Pariisissa, kuten koko Mantan patsaskin.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Jääkärien jäljillä 29.9.-3.10.2014

Siirry sivulle:

1
2

Minulla oli mahdollisuus osallistua Sotavahinkosäätiön ja Kaatuneiden Muistosäätiön yhteiselle Jääkärien jäljillä - matkalle syys-lokakuun vaihteessa. Meitä osallistui matkalle kaiken kaikkiaan 10 henkilöä. Matkan erinomaisena oppaana toimi eversti, sotatieteen tohtori h.c. Sampo Ahto.

Lensimme ensin Hampuriin ja matkustimme sieltä linja-autolla Hohenlockstedtiin. Matkalla tutustuimme Kellinghusenin hautausmaalla oleviin jääkärihautoihin. Kuvassa on posliinikaupunki Kellinghusenin kirkko

Tässä on erään kaatuneen jääkärin hauta Kellinghusenin kirkkomaalla.

Saavuimme noin runsaan tunnin ajon jälkeen Hampurista Hohenlockstedtiin ja tutustuimme Wasserturmiin, joka oli olemassa jo jääkärien aikana sekä sen juuressa olevaan Jääkärimuseoon.

Saimme paikallisilta oppailta hyvän opastuksen.

Museon katossa roikkuu tietysti Jääkärilippu. Jääkärilipussa on kotkan pään päällä olevassa nauhassa teksti "Pro gloria et patria" eli "Kunnian ja isänmaan puolesta".

Museossa on hyvä kuva Jääkäripataljoona 27:n komentaja Maximilian Bayerista.

Vitriiniin on asetettu majuri Bayerin saamat kunniamerkit.

Museossa on taulu, josta selviää, montako jääkäriä kaiken kaikkiaan kaatui.

Laskimme seppeleen Jääkärimuistomerkille.

Muistomerkin on suunnitellut jääkärikapteeni, professori Lauri Leppänen.

Kuvassa on laskemamme kaunis havuseppele.

Ryhmä Küttner sai matkallaan

kunnon ruokaa ja

juomaa.

Palasimme linja-autolla Hampuriin, josta lensimme mutkan (Frankfurtin) kautta Riikaan. Riiassa majoituimme tähän Avalon hotelliin.

Teimme seuraavana aamupäivänä kävelykierroksen Riian vanhassa kaupungissa.

Tällaisia kauniita katunäkymiä on vanhassa kaupungissa runsaasti.

Ryhmämme vanhan kaupungin sokkeloissa.

Niin sanottu Ruotsin portti vanhassa kaupungissa, josta oli aikanaan kulku varuskuntaan.

Tästä ovesta astutaan Latvian parlamenttiin.

Vanhan kaupungin puolustusmuurin torni

Latvian vapaudenpatsas "Äiti Latvia"

Ryhmämme Latvian vapaudenpatsaan edessä. Kuvasta puuttuu kuvan ottaja.

Viitta suomalaisten jääkärien taistelupaikalle I Maailmansodassa Riianlahden rannalle.

Jääkärien taistelupaikan muistokivi

Vaahtopäitä Riianlahdella

Laskimme kukat Riianlahden

rannan tuntumassa olevalle jääkäreiden hautamuistomerkille.

Mannerheimin kartano Aprikissa. Kartanossa toimii nykyisin koulu ja kotiseutumuseo.

Kartanon, nykyisen koulun pääportaikko

Kuva-aineistoa Mannerheimista eräässä koulun/museon huoneessa. Mannerheimin muistoa vaalitaan hyvin Aprikissa

Matkalaiset Aprikin Mannerheim-huoneessa.

Aprikista ajoimme suoraan entiseen Libauhun nykyiseen Liepajaan, jossa jääkärit olivat osan ajastaan. Me yövyimme Liepajassa. Kaupungilla on monta kilometriä pitkä, hyvä hiekkaranta ja erinomainen syväsatama.

Näissä punatiilikasarmeissa

jääkärit majailivat. Kasarmeissa on nykyisin koulutiloja.

Pyhän Kolminaisuuden Kirkko, jossa jääkärilippu vihittiin ja jääkärit vannoivat uskollisuuttaan Suomen lailliselle hallitukselle.

Sisäänkäynti Pyhän Kolminaisuuden Kirkkoon

Kirkon alttari

ja saarnatuoli

Matkalaiset Pyhän Kolminaisuuden Kirkossa

Muistolaatta kirkon seinässä jääkärilipun vihkimisestä ja valan vannomisesta 13.2.1918.

Liepajasta ajoimme Rundaleen, jossa on Baltian komein barokkilinna, Rundalen linna. Linnan on suunnitellut italialainen arkkitehti Fransesco Bartolomeo Rastrelli. Sama mies, joka on suunnitellut Pietarin Talvipalatsin.

Linna ja sen edeltäjä kuuluivat Kuurinmaan herttua Ernst Johann Bironille, josta tuli Venäjän keisarinna Annan suosikki. Linnaa rakennettiin vuosikausia, ja se valmistui vasta vuonna 1764. Nykyisin linna toimii Latvian palatsimuseona, jossa pidetään konsertteja ja taidenäyttelyitä. Linnaa käytetään myös valtiollisissa edustustilaisuuksissa. Linnan entisöinti sotien aiheuttamilta tuhoilta kesti vuosikymmeniä ja se on saatettu nykyiseen loistoonsa vasta aivan viime vuosina.

Nautimme lounaan linnan keittiössä.

Kuurinmaan herttuan Ersnt Johann Bironin muotokuva.

Tässä on herttuan makuuhuone.

Tässä on linnan yksi huone uuneineen ja muotokuvineen.

Linnan ruusuhuone

Tällainen on ruusuhuoneen katto.

Linnaan kuuluu myös ranskalainen muotopuutarha.

Ajoimme Rundalesta Gallinkiin

ja tutustuimme siellä oleviin jääkärihautoihin.

Tässä on jääkäri Matti Nykäsen hautakivi

Toinen muistokivi ja hautapaikka sijaitsevat pienen kylän takana metsän reunassa

Tässä on metsän siimeksessä oleva muistokivi. Jouduin ottamaan kuvan salamavalolla. Illalla oli jo niin pimeää.

Gallinkista ajoimme Riikaan ja yövyimme tutussa Avalon hotellissa. Lähdimme seuraavana aamuna tustumaan Siguldan luonnonpuistoon ja siellä oleviin nähtävyyksiin. Tässä on linna Siguldan luonnonpuistossa ja sen takana suuret linnanrauniot.

Linnanraunioiden lomaan on rakennettu mainio paikka ulkoilmakonsertteja ja muita tapahtumia varten.

Maasto Siguldan luonnonpuistossa on vaihtelevaa ja siellä on runsaasti lehtipuita.

Hyvän miehen luola Siguldassa

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Siirry sivulle:

1
2

Itsenäisyyspäivän 6.12.2014 viettoa

Osallistuimme Eeva-Leenan kanssa Malmin kirkon itsenäisyyspäivän jumalanpalvelukseen. Tässä Malmin Mieslaulajat esittävät tutun laulun Veteraanin iltahuuto.

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelukseen ovat jo vuosien ajan osallistuneet Pohjois-Helsingin reserviupseerit. Vuoden 2014 osallistujat ovat tässä yhteiskuvassa.

Lippu-upseerit esiintyivät univormussa.

Istumme Malmin seurakunnan tarjoamilla kirkkokahveilla.

Malmin kirkosta siirryimme Malmin hautausmaan sankarihaudalle.

Reserviupseerien lisäksi sotainvalidit ja rintamaveteraanit laskivat seppeleensä sankarihaudalle.

Malmin kirkosta matkasimme Helsingin yliopiston pieneen juhlasaliin, jossa vietettiin 97. Itsenäisyyspäivän päiväjuhlaa. Tässä ovat järjestävien yhteisöjen liput.

Yliopiston pieni juhlasali oli lähes täynnä väkeä.

Juhlapuhujana oli sotaveteraani, opetusneuvos Antti Henttonen.

Juhlan jälkeen Eeva-Leena kokeili millaista on istua oman vanhan yliopistonsa funkkis-tuoleilla pitkästä aikaa.

Viimeinen kohteemme tänä itsenäisyyspäivänä oli Kaunialan sotavammasairaala, jossa lauloivat Suzuki-lapset. Heidän mukanaan myös Viktor, pojanpoikamme, jonka solmiota isä suoristaa äidin jo tähytessä milloin on Viktorin esiintymisvuoro.

Suzuki-laulajat valmistautuvat Suomen-lippu kädessään.

Sairaalan ruokasaliin saapui runsaasti kuulijoita seuraamaan lasten esityksiä.

Ohjelmaan kuului laulun lisäksi myös piirileikkiä.

Kuulijat olivat tyytyväisiä lasten esityksiin.

Viktoria alkoi esiintyminen jo väsyttää. Reippaasti mukana ollen hän kuitenkin vietti toista itsenäisyyspäiväänsä.

Viktor ja Pia toivottavat tämän kuvan myötä kaikille hyvää itsenäisyyspäivää.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

4. Suomenruotsalainen maanpuolustuspäivä Säkylässä 17.1.2015

Neljäs suomenruotsalainen maanpuolustuspäivä pidettiin Porin Prikaatissa Säkylässä 17.1.2015.

Maanpuolustuspäivään saavuttiin linja-autoilla Suomen ruotsinkielisiltä alueilta Uudeltamaalta ja Pohjanmaalta.

Mukana oli kiitettävästi nuoria niin Uudeltamaalta kuin muualtakin. Tässä Nylands Nationin poikia

Puusta veistetty porilainen sotilaskodissa

Auditorioon sijoitetut liput

Eturivissä istuivat kutsuvieraat ja alustajat.

Osallistujia oli kaikkiaan lähes 170.

Maanpuolustuspäivän avasi järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Carl-Johan (Charlie) Hindsberg.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg puhui Suomen maanpuolustuksen tulevaisuudesta.

Alustusten lomaan mahtui myös historiallinen pukukavalkadi.

Tässä on Porin Prikaatin poikia perinneasuissa.

Talvi- ja jatkosodan asuja esittelevät ovat valmiina astumaan esiin.

Porin Prikaati oli järjestänyt pihalle kalustonäyttelyn aina kevyestä maastopyörästä

vähän raskaampiin miehistönkuljetusvaunuihin.

Ruotsalaisia ystäviä Tukholmasta, Försvarsutbildarna i Stockholms län

Ruotsin maanpuolustuksen kehittämisestä alusti Johan Lagerlöf.

Suomen maanpuolustuksen ja turvallisuuspolitiikan haasteita käsitteli arvovaltainen raati,

jota johdatteli valtiosihteeri Marcus Rantala.

Illallisen alkudrinkin tarjoili hyvin pukeutunut kuoro Turusta.

Kuoro esiintyi useaan kertaan illallisen aikana. Se lopetti esiintymisensä Finlandiaan.

Puolustusministeri Carl Haglund toi tervehdyksensä päivän osallistujille ja kiitti järjestäjiä.

Me kaikki pyrimme entistä turvallisempaan tulevaisuuteen.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Kiertomatka Turkin Lyykiassa 26.1. - 2.2. 2015

Siirry sivulle:

1
2

Osallistuimme Eeva-Leenan kanssa Kotilieden lukijoilleen tarjoamaan edulliseen kiertomatkaan Turkin lounaisosassa Lyykiassa. Ajoimme linja-autolla yhteensä yli 1500 kilometriä ja yövyimme kaikkiaan kuudessa hotellissa, joiden taso vaihteli kolmesta tähdestä viiteen. Näimme matkan aikana useita vanhoja kulttuurikohteita ja myös nykyajan Turkin elämää.

Eeva-Leena on valmiina aloittamaan Turkin kiertomatkan.

Tällaisella uudenaikaisella, ilmastoidulla linja-autolla ajoimme matkan. Autossa ei ollut WC:tä. Se oli ainoa puute. Pysähdyimme matkalla sopiviin taukopaikkoihin, joissa oli WC ja muita palveluita. Tiet kiertomatkalla olivat erinomaisia. Ajomatkat vaihtelivat runsaasta 300 kilometristä alle 100 kilometriin päivässä.

Tämä oli ensimmäinen hotellimme kiertomatkalla. Se sijaitsi Antalyasta länteen Kemerissä ja on kuulemma venäläisten suosima.

Botanik-hotellin sisääntuloaulan valtaisa kruunu miellyttää varmasti venäläisiä matkalaisia.

Oppaamme "Jokke" ja "Jyrki" jakamassa huoneita matkalaisille. Jokke puhui hyvää suomea asuttuaan Suomessa 11 vuotta.

Olemme jo antiikin Myrassa, jossa Jokke esittelee teatterinaamioiden valumuotteja. Naamioita käytettiin viereisessä kreikkalais-roomalaisessa teatterissa.

Lähikuva teatterinaamion muotista

Näkymä Myra-teatterin katsomon yläriviltä. Taustalla näkyy kasvihuoneita. Niitä on joka puolella. Lähellä historiallisia paikkojakin.

Katsomoon mahtuu 9 000 - 10 000 katsojaa.

Läheiseen kallioon on hakattu kalliohautoja, joiden esikuvana ovat olleet lyykialaiset talot.

Myran vanhassa kaupungissa sijaitsee toinen mielenkiintoinen kohde, nimittäin Pyhän Nikolauksen kirkko. Kirkko sijaitsee nykyisen Demren keskustassa. Tässä kirkossa toimi 300-luvulla piispana Pyhä Nikolaus, josta myöhemmin kehittyi Joulupukki.

Matkailijat Pyhän Nikolauksen kirkossa.

Kirkon freskot ovat melko hyvin säilyneet.

Pyhän Nikolauksen fresko

Pyhän Nikolauksen hauta

Pyhän Nikolauksen patsas kirkon ulkopuolella.

Meidän kaikkien hyvin tunteman joulupukin alkujuuret ovat siis täällä.

Tämän pienen Ücagizin kylän satamassa on hiljaista tähän aikaan vuodesta. Kissaakin voi silittää aivan huoletta. Turistit eivät häiritse.

Koirakin nukkuu täyttäpäätä keskellä pikkutoria.

Nousemme laivaan katselemaan "Vedenalaista kaupunkia"

Tässä on aluksemme komentosilta ja listahinnat myytävistä tuotteista

Laivan pelastusrenkaassa on aluksemme nimi.

"Vedenalaisen kaupungin" osia laivasta nähtynä.

Vesi on kirkasta ja aquamariinin väristä.

Tiet korkealla vuoristossakin ovat hyviä.

Turkissa on runsaasti kasvihuoneita. joissa viljellään muun muassa tomaatteja ja kurkkua. He saavat pari-kolme satoa vuodessa.

Vuorten huiput ja pilvet kohtaavat tuon tuostakin.

Taukopaikan lämmityksestä huolehtii näin talviaikana kamiina.

Seuraavana päivänä lähdimme Dalyanin osuuskunnan veneillä retkelle Dalyan-joelle.

Nousimme useampaan veneeseen.

Iloisia ilmeitä veneretkellä, vaikka päivä oli pilvinen

Liekö se johtunut siitä, että

laivan baari oli auki?

Kallioon hakatut haudat näkyvät hyvin veneestä.

Iztuzun-rannalla on tällainen tienviitta.

Tämä taulu kertoo kilpikonnien pesimisestä rannalla.

Täältä mereltä kilpikonnat tulevat aina keväisin pesimään

Olemme syömässä paperilla päällystetyssä lounaspaikassa.

Matka jatkuu yhä ylöspäin.

Meidän päämme hipovat melkein pilviä. Olemme varmasti yli kilometrin korkeudessa.

Talot ja moskeija tuolla alhaalla näyttävät pieniltä.

Saavumme uuteen majapaikkaamme, hotelli Richmondiin.

Hotellin uima-allas huoneemme parvekkeelta kuvattuna. Huomaa R altaan pohjassa.

Olemme saapuneet yhteen pääkohteeseemme Efesokseen. Sade esti tarkan tutustumisen tähän antiikin kaupunkiin.

Nämä pylväät ovat uhmanneet aikaa ja maanjäristyksiä

Artemiin temppeli on ollut täällä jossakin?

Odeion on paikka, jossa kaupungin neuvoston jäsenet kokoontuivat keskustelemaan kaupungin asioista.

Tämä vaikuttaa enkeliltä, mutta onko se enkeli, sillä se on veistetty ennen ajanlaskumme alkua.

Trajanuksen lähde

Terassitalojen mosaiikkilattiaa

Hadrianuksen temppeli

Osakuva julkisesta käymälästä, johon mahtuu viitisenkymmentä kävijää yhtaikaa. Edessä virtaava vettä voitiin käyttää alapesuun.

Celsuksen kirjasto on rakennettu noin 100-luvulla.

Efesoksen suuri teatteri, johon mahtuu noin 25 000 katsojaa.

Isa Beyn moskeijan iloinen imaami.

Taulussa on Islamin uskon keskeisiä kohtia

Rukoushetket ovat esillä elektroonisesti moskeijan seinällä. Näin paikallisesta televisiosta, että 29,9 Turkin liiralla myytiin rukousmattoja, joihin oli kiinnitetty elektrooninen laite, josta saattoi valita ja kuunnella rukouksen.

Moskeijan sisustusta.

Hyvin sateelta suojautuneet matkalaiset lähdössä Sirinceen viininmaistiaisiin.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Siirry sivulle:

1
2

Pellingin joukon perinteen vaalijoiden seppeleenlasku Liisanpuistikossa ja lounastilaisuus Svenska Klubbenilla 11.2.2015

Pellingin kohdalla jäälle vapaussodassa kaatuneiden/menehtyneiden muistomerkki paljastettiin Liisanpuistikossa vuonna 1921. Sen tekijä on Gunnar Finne.

Seppeleenlaskijat muistomerkin juurella.

Havuseppel on laskettu.

Svenska Klubben kylpee auringonvalossa.

Lounas ja esitelmätilaisuus odottavat klubilla.

Tilaisuuden isännät.

Pellingin marssin taitava esittäjä

Lounasvieraita ja esitelmöitsijä sotilasasiamies, eversti Bo Stennabb Ruotsista.

Pöydän toisella puolella istui myös Ruotsin Helsingin suurlähettiläs Anders Lidén.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Tallinnan matka 20-21.2.2015

Teimme yhdessä Sotavahinkosäätiön puheenjohtaja Harri Kainulaisen kanssa matkan Tallinnaan perehtyäksemme Suomen-poikien perinneyhdistyksen toimintaan ja tutustuaksemme Viron vapaustaistelun museoon Lagedissa.

Museon päärakennus, jonka on omin käsin rakentanut museon omistaja ja johtaja Johannes Törs, suuri Suomen ystävä.

Tämä on uusin osa museota, jossa on merisodankäyntiin ja merenkulkuun liittyvää esineistöä.

Uuden osan jyhkeä sisäänkäynti ankkurikettinkeineen ja ankkureineen

Museon rakentaja ja ylläpitäjä Johannes Törs

Museon lippu

Johannes Törs esittelee kokoelmiaan.

Kaikkiin esineisiin ja kuviin liittyy oma tarinansa.

Kidutustuoli miehitysvallan ajalta

Museon pihalla on melkoinen määrä raskasta kalustoa.

Johannes Törssille ojennettiin kiitoksena käynnistämme Sotavahinkosäätiön historiikki ja mitali.

Johannes Törs, Harri Kainulainen ja Triinu Törs

Olimme majoittuneena tähän keskustahotelli Telegraafiin.

Kiipesimme ylös

Toompean mäelle

tavataksemme Suomen suurlähetystössä Ari Harjulan.

Seuraavan päivän kirkkomatkan varrella ohitimme Viron vapaussodan muistomerkin, kookkaan Vapaudenristin.

Tässä rakennuksessa on Kaitseliitin päämaja.

Kaarlen kirkon alttari ja

saarnatuoli.

Jumalanpalvelukseen osallistui melkoinen joukko suomalaisia ja virolaisia.

Jumalanpalveluksen jälkeen oli lounastarjoilu läheisessä Kansalliskirjastossa.

Tilaisuudessa palkittiin Sotaveteraaniliiton merkeillä ansioituneita Suomen-poikia.

Tässä ovat palkitut Suomen-pojat.

Päätän Tallinnan kuvasarjan tähän Viron vapaussodassa kaatuneiden Reaalikoulun opettajien ja oppilaiden patsaaseen, jonka juurelle laskettiin Itsenäisyyspäivänä seppeleet silloin, kun ei vielä ollut suurta Vapaussodan muistomerkkiä Vapauden aukion laidalla.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Taiteilija, keräilijä Risto Vilhusen näyttely Vantaan kaupunginmuseossa

Vantaan kaupunginmuseo sijaitsee vanhassa vuodelta 1862 peräisin olevassa Tikkurilan asemarakennuksessa. Museossa on taiteilija, keräilijä Risto Vilhusen näyttely avoinna aina kesän loppupuolelle 16.8. asti. Kannattaa käydä katsomassa, varsinkin kun sisäänpääsymaksua ei ole.

Risto Vilhunen alias Leonardo da Vilhu museossa olevassa kuvassa kukko olallaan.

Osa Vilhusen ikonikokoelmaa museossa.

Kookas Jumalan äiti ja Jeesus lapsi-ikoni

Perinteisempi ikoni samasta aiheesta

Metalliin valettuja matkaikoneja on kokonainen seinällinen.

Lähikuva ikonista. Se kuvaa varmaan Pyhää Nikolausta, kaikkien matkamiesten suojelijaa.

Harvinainen ikoni, jossa on kaksi ratsumiestä.

Kaksi samanlaista naamaa Vilhusen näyttelyssä

Jugend-aiheinen reliefi sisältyy myös hänen kokoelmiinsa.

Hieno jugend-maljakko

Vilhunen keräsi myös itämaista esineistöä. Tässä on hauska koira, jostain kaukaa idästä.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Ruotsalaisten Suomen vapaaehtoisten perinneyhdistyksen 75-vuotisjuhla Tukholmassa 14.3.2015

Karlbergin linna, entinen kuninkaallinen huvilinna, jonka Kustaa III lahjoitti Ruotsin armeijan koulutustiloiksi 1700-luvun loppupuolella. Sinne perustettiin silloin Kuninkaallinen sota-akatemia. Linnassa on vielä tänä päivänäkin Ruotsin Sotakorkeakoulun tiloja.

Sotakoulun ensimmäisiä johtajia miekka vyötäisillään ja keppi kädessään.

75-vuotisjuhla aloitettiin hartaushetkellä linnan kappelissa. Juhlaväki on siirtymässä kappeliin.

Hartaushetken toimittajat

ja kuulijoita kappelin molemmilla

penkkiriveillä.

Perinneyhdistyksen puheenjohtaja, prikaatikenraali Bengt Nylander avasi tilaisuuden kappelissa.

Myös kappelin saarnatuoli oli käytössä.

Kappelin seinällä on sotakoulua käyneiden kaatuneiden nimet kunniatauluissa. Tässä taulussa ovat viimeisimmät rauhan puolesta kaatuneet.

Perinneyhdistyksen 75-vuotisjuhlan ohjelma

Kaksi tuttua veteraanityön uurastajaa: Solveig Hyöty ja Jan Molin hieman ennen juhlan alkua kuningatar Ulrika Eleonora vanhemman kuvan alla.

Osa Ruotsin maavoimien soittokunnasta huolehti juhlan musiikista.

Kuvassa ovat juhlan kunniavieraat juhlapuhuja ja tervehdysten esittäjät: vasemmalta Ruotsin puolustusvoimien ylipäällikkö Sverker Göransson, puolustusministeri Peter Hultqvist, Suomen merivoimien komentaja, kontra-amiraali Kari Takanen ja juhlapuhuja, professori Stefan Forss.

Ensi riville istutettiin 15 Suomen vapaaehtoista.

Ruotsin puolustusvoimien ylipäällikkö Sverker Göransson toi juhlaan Ruotsin puolustusvoimien tervehdyksen. Suomen puolustusvoimien tervehdyksen esitti merivoimien komentaja, kontra-amiraali Kari Takanen.

Vanha ystävämme Jan Molin oli hankkinut kaikille läsnäoleville Suomen vapaaehtoisille muistolitografian Vapaaehtoisrististä. Litografian on maalannut Sture Gripenberg.

Juhlan kunniavieraat jakoivat kukin vuorollaan litografian viime sotiemme ruotsalaisille vapaaehtoisille.

Tässä on jakovuorossa kontra-amiraali Kari Takanen.

On valokuvauksen aika. Kunniavieraat ylipäällikkö Sverker Göransson ja puolustusministeri Peter Hultqvist ovat palkittujen keskellä.

Tästä saa hyviä, lähihistoriaa täynnä olevia kuvia.

JR 61:n riveissä taistellut suomalainen sotaveteraani Lars Löflund sai myös vastaanottaa muistolitografian.

Seremoniat ovat ohitse, ja "pojat" pääsivät yhteiskuvaan.

Juhlan ja juhlaillallisten pääisäntä, prikaatikenraali Bengt Nylander ja Tukholmassa asuva lotta Marjatta Kivisaari.

Södra Finlands Krigsveterandistriktin puheenjohtaja Carl-Johan Numelin ja Eeva-Leena päätösillallisella.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Ruotsissa asuvia sotaveteraaneja käymässä presidentinlinnassa 24.3.2015

Lippu liehui reippaassa tuulessa presidentinlinnan katolla, kun noin 50 Ruotsissa asuvaa sotaveteraania ja heidän läheistänsä vieraili 24.3. presidentinlinnassa. Olin tavannut runsas viikko sitten eräitä heistä ruotsalaisten vapaaehtoisten 75-vuotisjuhlassa Tukholmassa ja he pyysivät minut mukaansa linnaan. Minähän lähdin ja otin tietysti kameran mukaani.

Veteraanijoukko kokoontumassa linnan odotustiloihin, atriumiin,

jossa heitä opasti

presidentin kolmas adjutantti majuri Pasi Seppälä. Taustalla on Walter Runebergin veistos Psykhe ja satyyrit.

Nimet kirjoitettiin linnan vieraskirjaan.

Tässä olemme kulkemassa kohti peilisalia, jonka ovella Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tervehti kädestä kaikkia vierailijoita.

Pääpöytään, presidentin pöytään, istutettiin kaikki sotaveteraanit. Presidentti piti lyhyen tervehdyspuheen, jossa hän toivotti vieraat tervetulleiksi linnaan. Kahvin juonnin jälkeen Ruotsin piirin kunniapuheenjohtaja Heikki Lirberg kiitti presidenttiä vastaanotosta.

Tämän jälkeen Heikki Lirberg johdatteli joukkonsa kiertokäynnille linnan saleihin.

Linnan remontissa, joka kesti lähes kaksi vuotta myös tämän goottilaisen salin seinät ja

katto korjattiin aivan viimeistä piirtoa myöten.

Saimme kiertokäynnillemme hyvän oppaan, joka kertoili linnan eri saleista

ja niissä olevista taideteoksista. Nämä taulut ovat keisarivallan ajalta.

Linnan suurimmassa salissa, Valtiosalissa, jonka koko on noin 300 neliömetriä järjestetään suuret vieraiden valtioiden päämiehille tarjottavat illalliset. Tähän saliin ohjataan myös Itsenäisyyspäivän vieraat ja siellä myös tanssitaan.

Walter Runebergin Lex-patsas Valtiosalissa on kopio Senaatintorilla olevasta keisari Aleksanteri II:n patsaan alaosassa olevasta Lex-patsaasta.

Tämän oven yläpuolella on vielä Suuriruhtinaskunnan aikainen Suomen vaakuna. Tämän oven kautta palasimme linnan odotustiloihin. Kiertokäyntimme linnassa päättyi sinne.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Suomen presidenttien rintakuvapatsaat presidentinlinnassa

K.J. Ståhlberg 1919-1925

Lauri Kristian Relander 1925-1931

P.E. Svinhufvud 1931-1937

Kyösti Kallio 1937-1940

Risto Ryti 1940-1944

Gustaf Mannerheim 1944-1946

J.K. Paasikivi 1946-1956

Urho Kekkonen 1956-1982

Mauno Koivisto 1982-1994

Martti Ahtisaari 1994-2000

Tarja Halonen 2000-2012

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Viktorin 2-vuotispäivät 2015

Vieraat ovat saapuneet ja Viktor näyttää heille, miten ilmapallolla leikitään.

Mieluisia vieraita

Rymättylästä

Helmi-koirakin oli mukana juhlissa.

Lahjapaketin avaus on aina jännittävää.

Paketista paljastuikin hieno linnapeli.

Myös tällaisen potkupyörän Viktor sai.

Kupit ovat jo pöydässä, mutta lusikat puuttuvat.

Isä katsoo, että keittiö ja kahvipöytä ovat kunnossa.

Suolaisten voileipäkakkujen jälkeen pöytään nostettiin makea kakku.

Lauri soitti juhlaväelle muutaman kappaleen saksofonilla.

Myös Viktor asettui kahvipöytään

Makea kakku maistui myös hänelle.

"Jonoa" kahvipöydän ympärillä

Vaarin sylissä on hyvä istua.

Kahvipöydästä riitti tarjottavaa.

Vanhan paloaseman ovi aukeaa nostamalla.

Janne-kummisedän perhe on piiloutunut palmun taakse.

Ilmapallot kiinnostivat poikia.

Vähän Viktoria jo väsyttää koko syntymäpäivätouhu.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Kansallinen veteraanipäivä Hämeenlinnassa 27.4.2015

Veteraanipäivän ohjelman kansilehti

Kalustonäyttelyn vanhin panssarivaunu

Kaarina Peltola kenraalien välissä

Kaksi kovaa!

Vuoden vartija vm 1988 Pentti Tienhaara toimi juhlassa airueena ja osoitti istumapaikat vieraille.

Veteraaneja oli saapunut runsaasti omaan juhlaansa ehkä noin 700.

Myös naisveteraaneja oli mukana.

Rintamaveteraanien pitkäaikainen puheenjohtaja Onni Toljamo ja hänen sukulaismiehensä Oulusta

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio osallistuivat juhlaan. Kuvan otti Hans Gabrielsson.

Suomen kielekkeisen valtiolipun kantoivat juhlaan nuoret sotilaat.

Marsalkan hopeatorvet soivat

Juhlan kaksikielisenä juontajana toimi Wivan Nygård-Fagerudd.

Pääjuhlan ohjelma

Näyttelijä Turkka Mastomäki esitti otteita Lars Rönnquistin ja Anssi Vuorenmaan kirjasta Törnin jääkärit.

Oopperalaulaja Tuomas Katajala esitti Veteraanin iltahuuto-laulun.

Juhlapuhuja arkkiatri Risto Pelkonen

Veteraanin puheenvuoron käytti 97-vuotias sotiemme veteraani, kunnallisneuvos Veikko Juvonen

Veteraanien tammenlehvä

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Miinanraivauksen vuosipäivä Turussa 12.5.2015

Helsinkiläisiä miinanraivaajia lähti kaikkiaan 16 Turkuun viettämään miinanraivauksen vuosipäivää. Raivauksen aloittamisesta tuli 70 vuotta täyteen tänä keväänä. Tässä kaksi reipasta raivaajaa odottamassa linja-auton saapumista Mannerheimaukiolle.

Päämääränä oli Turku ja siellä Aura-joen rantaan kiinnitetty uljas koululaivamme Suomen Joutsen.

Vieraille oli järjestetty lounasruokailu Suomen Joutsenelle. Tässä osa joukostamme nousemassa laivaan.

Hernekeitto ja vanikka maistuivat hyvältä pitkän linja-automatkan jälkeen.

Lounaan jälkeen ohjelma jatkui Suomen Joutsenen tiloissa. Alustuksen aiheena oli miinanraivaus vuosina 1945-1950.

Kuvassa on erinomaisen alustuksen pitänyt komentaja evp ja valtiotieteiden tohtori Eero Auvinen.

Hänen alustuksensa oli muokannut hienoon esityskuntoon komentaja evp Matti Ketola.

Tarkkaavaisia kuulijoita

Tilaisuuden kutsuvieraina olivat muun muassa kenraali Jaakko Valtanen ja Turun miinanraivaajien grand old man Poppe Karanko.

Kahvittelutauon jälkeen päivän ohjelma jatkui Aurajoen rannassa, johon oli kiinnitetty jo 100 vuotta meriä kyntänyt ja miinanraivauksessakin mukana ollut yhteysalus Wilhelm Carpelan, joka nyt liitettiin museolaivojen joukkoon.

Kutsuvieraiden rivistöä

Osa Laivaston soittokunnasta esiintyi tilaisuudessa.

Saimme perusteellisen katsauksen 100-vuotiaan laivavanhuksen historiasta. Sen antoivat Forum Marinumin toimitusjohtaja Jaakko Tikka ja

museon palveluksessa oleva tutkija.

Myös nuori kokelas pääsi kertomaan millaista merenkulkukoulutusta saa uudella samannimisellä Wilhelm Carpelan-aluksella, joka oli kiinnitetty vanhan laivan kylkeen. Saimme tutustua kumpaankin sekä vanhaan että uuteen alukseen.

Kovin pieni oli vanha Wilhelm Carpelan tiloiltaan ja mitoiltaan.

Näitä kapistuksia ja

vaijereita tarvittiin miinanraivauksessa.

Rannassa oli muitakin museolaivoja. Takana näkyy Suomen Joutsenen uljas keula.

Tältä näyttää Forum Marinum kauempaa Aurajoen toiselta rannalta kuvattuna. Kuvakaappaus on tehty museon kotisivuilta

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Sankarihautajaiset Lappeenrannassa 17.5.2015

Kaatuneitten muistopäivänä 17.5.2015 siunattiin ja laskettiin hautaan Lappeenrannan sankarihautausmaalla 76 tunnistamatonta sankarivainajaa, joista 37 oli löydetty Talvisodan ja 39 Jatkosodan taistelupaikoilta.

Helsingistä saapuneet kutsuvieraat ovat siirtymässä kirkkoon

Lappeen Marian kirkossa pidettiin muistopäivän messu.

Marian kirkon alttari. Liturgina toimi kirkkoherra Juha Eklund.

Saarnan piti kenttäpiispa Pekka särkiö.

Kirkossa vietettiin myös ehtoollista.

Kirkosta siirryttiin sankarihautausmaalle Suomen kielekkeisen lipun johdolla.

Suomen lippu ja kunniakomppania hautausmaalla

Tuntemattomaksi jääneiden sankarivainajien arkuja oli kaikkiaan 76.

Haudalle laskettavien seppeleiden rivistö

Jumalanpalvelukseen osallistuneet papit siunasivat sankarivainajat.

Kadettien kunniatehtävänä

oli kantaa ja laskea surumusiikin soidessa arkut

valtavan suureen hautaan.

Hauta täyttyi kokonaan sankarivainajien arkuista.

Muistosanat lausui puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty, joka myös laski valtioneuvoston seppeleen.

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen edustajat laskemassa seppelettä.

Myös sankarivainajien muistopatsaalle ja

Äiti-Karjala patsaalle lähetettiin seppelpartiot.

Rakuunaruokalassa järjestettiin muistotilaisuus ja lounas kutsuvieraille.

Karjalan Laulu-Veikot esitti kolme laulua muistotilaisuudessa.

Matka Helsingistä Lappeenrantaan ja takaisin Helsinkiin tehtiin Vihdin Liikenteen linja-autolla.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Gyllene klubben Jean Sibeliuksen jalanjäljillä Hämeenlinnassa 19.5.2015

Jean Sibelius nuorena

Pääosa retkeläisistä matkusti Hämeenlinnaan junalla.

Gylleneläisiä Hämeenlinnan aseman laiturilla.

Ensimmäinen kohteemme oli Hämeenlinnan kirkko torin laidalla.

Kirkon rappusilla tapasimme Anitan, Pirkon ja Marja-Leenan, jotka liittyivät joukkoomme.

Oppaaksi saimme kirkon suntion, jonka esittely oli asiantunteva ja hyvä.

Aleksandra Såltinin alttaritaulu tuli kirkkoon lahjoituksena vuonna 1892 tapahtuneiden perusteellisten muutostöiden yhteydessä.

Vuonna 2004 kirkkoon saatiin uudet urut, jotka on valmistettu Saksassa myöhäisbarokin mallia noudattaen.

Saarnatuoli edustaa kirkon viimeisintä muodonmuutosta, jonka toteutti arkkitehti Aarno Ruusuvuori vuonna 1964. Kirkon nykyinen varsin pelkistetty ilme on siis 1960-luvulta.

Sieltä kuljimme jalan Hämeenlinnan vanhan keskustan halki

vanhalle kirjastolle, joka itse asiassa

onkin ollut ennen itsenäisyytemme alkua

venäläisen varuskunnan ortodoksikirkko.

Tässä olemme jo ylittäneet 3. tien ja suuntaamme kohti

lounaspaikkaamme ravintola Seiskaa.

Ravintola Seiskan sisäänkäynti.

Lounaan jälkeen hakeuduimme Sibeliuksenkadulle.

Sibeliuksenkadun varrella oli useita kauniisti kunnostettuja puutaloja. Tässä on yksi nimeltään "Häme".

Askeleemme johtivat Sibeliuspuistoon, jossa on näyttävä Sibeliuksen patsas. Kain Tapper veisti patsaan vuonna 1974. Puistoon on asennettu penkit, jotka soittavat Sibeliuksen sävellyksiä.

Tässä on pakollinen ryhmäkuva Sibelius-patsaalla

Patsaan takana erottuu Hämeenlinnan lyseo, jota Sibeliuskin kävi.

Säveltäjämestarin patsas läheltä kuvattuna.

Poikkesimme kahville torin varrella olevaan Laurellin konditoriaan,

jonka erikoisuutena on Sibelius-leivos. Se maistui hyvältä.

Kahvinjuonnin jälkeen vuorossa oli Sibeliuksen syntymäkoti.

Tästä ovesta astuimme sisään syntymäkotiin.

Saimme perusteellisen selvityksen Sibeliuksen vanhemmista ja lapsuudesta.

Kauniit ikkunaverhot ja niiden takana kuultokangas, johon on kuvattu lehtipuita.

Tässä huoneessa on pystypiano ja taffelipiano, jollaisilla Sibeliuskin on soittanut.

Tässä huoneessa on Sibeliukselle kuulunut uusrokotyylinen kalusto.

Sibeliuksen syntymäkodin nähtyämme jatkoimme matkaa Hämeenlinnan taidemuseoon,

jossa oli Martta Wendelinin töiden näyttely. Martta Wendelin oli tuottelias kirjojen ja lehtien kansien kuvittaja sekä korttien piirtäjä. Seuraavissa kuvissa on näyte hänen taidostaan.

"Onnellinen onkijapoika"

"Pikkumies on nukahtanut kesken leikin."

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Jouko Ritan uuden gallerian avajaiset 29.5.2015

Taidekauppias Jouko Rita piti uuden galleriansa avajaiset 29.5.2015 Lempäälän Koipiniemessä

Tässä hyväntuulinen isäntä toivottamassa vieraat tervetulleiksi.

Eeva-Leena sai erikoiskohtelun.

Joukko avajaisvieraita keskustelemassa isäntäpariskunnan kanssa.

Gallerian kaikilla seinillä on tauluja

lattiasta kattoon ja yläkerran parvella on vielä lisää.

Eeva-Leena nauttimassa talon antimista ja ihailemassa tauluja.

Taulujen lisäksi myytävänä on myös patsaita. Tässä on Wäinö Aaltosen Suomen neito

Taulujen joukossa on monia oikeita aarteita. Eipä muuta kuin ostoksille!

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Luokkakokous 4.6.2015 Viikinsaaressa

Vuonna 1960 Tampereen klassillisesta lyseosta ylioppilaaksi päässeet kokoontumassa Laukontorin laivarantaan.

Tässä tutkitaan koulun eläkkeellä olevan apulaisrehtori Pasi Takalan tuomia vanhoja vuosikertomuksia.

Kohta noustaan jo Viikinsaareen menevään laivaan.

Matkustimme laivan yläkannella kirkkaassa auringonpaisteessa.

Vielä ei ollut kovin lämmintä ja viileä tuuli puhalsi Pyhäjärveltä.

Aina, kun oli tilaisuus kyseltiin kuulumisia luokkakavereilta.

Laiva saapuu

Viikinsaaren laituriin.

Viikinsaaren ravintolarakennus, jossa lounastimme.

Tässä kuvassa oltiin vielä vakavia,

mutta tässä meitä jo hieman hymyilyttää.

Tässä vielä suurennos hymykuvasta. Kiitos järjestäjille mukavasta luokkakokoontumisesta!

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

RUK 95 vuotta 6.6.2015

RUK:n päärakennus on edelleen hienossa kunnossa. Uljaan rakennuksen on piirtänyt arkkitehti Johan Jakob Ahrenberg. Sama mies, joka on piirtänyt myös Tampereen klassillisen lyseon - minun vanhan kouluni.

Kaksi reserviupseeri- ja väestönsuojelutyössä ansioitunutta veljeä Kaatuneitten upseerien patsaalla. Patsaan on veistänyt Kalervo Kallio.

Tämän päivän upseerioppilaat, kaksi reipasta neitosta.

Näitä upseerioppilaita on vaikea tunnistaa näiden suojavarustusten alta.

Tuttuja ja tuntemattomia reserviupseereita Bastionin päiväjuhlassa. Kaiken kaikkiaan noin 3 000 reserviupseeria osallistui päivän tilaisuuksiin.

Tuttuja on näissäkin riveissä.

Iloisia ilmeitä ennen juhlan alkua.

Kurssi 107:n käyneet ovat kokoontumassa päiväjuhlan jälkeen ohimarssiin.

Kurssimme ainoa kenraaliksi ylennetty Kari Savolainen tervehtii kurssiveljiä.

Hänen johdollaan marssimme.

Meitä osallistui juhlapäivään ja ohimarssiin kurssilta 107 kaikkiaan 17.

Pikkuserkukset tapasivat juhlakentällä.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Smoolannin husaarien vieraina 13-14.6.2015

Smoolannin husaarien kotikaupunki Eksjö on ihastuttava puutalokaupunki. Se on saanut Europa nostra diplomin EU:lta 1990-luvulla hyvin suojellusta puutalokeskustastaan.

Kaupungin keskustoria hallitsee A. Ohlsonin veistämä tuntematonta 1600-luvun ratsumiestä esittävä patsas, joka on paljastettu vuonna 1929.

Torin toisella laidalla on 1700-luvulta peräisin oleva kirkko

ja toisella Kaupunginhotelli. Smoolannin Husaarit kokoontuvat joka kesäkuun toisena viikonloppuna Eksjöhön ja ratsastavat sunnuntaina läpi puutalokaupungin sekä ryhmittyvät katselmukseen, seppeleenlaskuun ja kenttähartauteen tähän kaupungin keskustorille.

Tämän kadun varrella, aivan keskustassa sijaitsi meidän pieni hotellimme.

Se on nimeltään Hotell Vaxblekaregården.

Hotellin seinässä on lyhyt kuvaus rakennuksen historiasta.

Vastapäätä hotelliamme on hienosti entistetty punamultainen rakennus.

Tämä kyltti osoittaa, että kyseessä on kultturihistoriallinen muistomerkki ja suojeltu talo.

Olemme valmiit lauantai-illan vastaanotolle ja illalliselle, jotka pidettiin varuskunnan, Ing 2:n tiloissa, Husaarimessissä.

Meidät kummatkin on kuvattu ja nyt voidaan lähteä iltajuhlaan, kunhan vain saataisiin jostain kuljetus juhlapaikalle.

Eeva-Leena istuutui hotellin ulko-oven edessä olevalle sohvalle odottelemaan taksia. Eksjön kaupungissa on kuulemma vain yksi taksi ja tuolle illalle oli ajoa vaikka kuinka paljon.

Juhlapaikkana on Kungliga Smålands Husarregementen entinen kasarmi, jota hallitsee nyt Göta ingenjörregemente, Ing 2.

Husaarien perinneasut ovat hyvin esillä messin vitriinissä.

Husaarin päähine

Pioneeriaselajin tunnukset ovat tulleet ratsuväen tunnuksien rinnalle.

Puheenjohtaja, majuri Rolf Berggren ja rouva Molla Friis ottavat vastaan vieraita kasarmin pihalla.

Alkudrinkki nautittiin ulkona varuskunnan etupihalla. Husaarit vaihtavat kuulumisia.

Mukana oli myös muita kuin husaareja.

Edessä tässä kuvassa on Ruotsin sotilasperinneyhdistysten liiton puheenjohtaja.

Rakuunat Suomesta olivat myös paikalla uuden puheenjohtajansa Janne Kurkisen johdolla.

Vanha tuttavamme Göran Soop Tukholmasta ja Eeva-Leena.

Puheenjohtaja Rolf Berggren toivottaa illallisvieraat tervetulleiksi pöytään.

Husaarimessin kaikki pöydät

täyttyivät juhlavieraista.

Iltajuhlan puheet

olivat hauskoja ja

asut tyylikkäitä.

Pääpöytä oli sijoitettu

Kaarle XII silmien alle.

Kiitospuheen piti Ing 2:n esikuntapäällikkö.

Illallinen on nautittu ja siirryimme baariin kuvattaviksi.

Seuraavana aamuna vaihdoimme asut,

jotka sopivat vuosikokoukseen, seppeleen laskuun ja kenttähartauteen.

Föreningen Smålands Husarerin virallinen vuosikokous on alkamassa Vapaa-ajan talossa

Kokouksen osanottajilla olivat husaariasut

valmiina päällä paraatia varten.

Tämä husaari on taitava ratsastaja ja kahmi kilpailujen suurimmat palkinnot itselleen.

Yhdistyksen työmyyrät Eibert ja Monica Einarsson palkittiin myös.

Seuraavaksi nautittiin kahvit läheisellä Husaaritorpalla.

Pöydät oli sijoitettu ulos. Huomaa pöydän päässä istuu nuorin Smoolannin Husaarien jäsen.

Tämä 10 kuukauden ikäinen poika otettiin vuosikokouksessa Smoolannin Husaarien jäseneksi.

Tältä näyttää Husaaritorppa sisältä

uuneineen ja

sohvineen.

Tässä ovat esillä torpan jokapäiväiset tarvekalut.

Kävimme myös Eksjön keskustan

hautausmaalla

vanhojen ystäviemme

haudoilla.

Puheenjohtaja Rolf Berggren ratsuineen valmistautuu katselmukseen.

Seppeleen laskijat ovat myös valmiina.

Laskimme seppeleen ratsastajapatsaalle.

Patsaan jalustan vaakuna

Smoolannin Husaarien seppele

Kenttähartaus on alkamassa.

Myös rakuunoita osallistui kaupungin halki ratsastukseen ja kenttähartauteen.

Tilaisuus torilla on ohitse ja sieltä siirryttiin läheiseen puistoon ratsastusnäytökseen.

Smoolannin Husaarit esittäytyivät ensin puistossa.

Hevosvetoinen tykki oli mukana tämän vuoden tapahtumassa. Tykki on muuten lajissaan ainoa, joka on säilynyt Ruotsissa.

Tykkiä valmistellaan ampumakuntoon.

Hevosvetoinen tykki poistuu lippu liehuen näytöksestä.

Tämä ratsastavan joukon nimeä en kuullut, mutta se ratsasti hyvin. Valtaosa ratsastajista oli naisia.

Kuvasarja on mukava lopettaa tähän "hoplaavaan hevoseen".

Tällainen uutinen oli elokuun alkupuolella Hufvudstadsbladetissa. Asuimme hotelli Vaxblekaregårdenissa saman kadun varrella, jossa tulipalo riehui.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Kanonruset 27.6.2015

Tässä esittelen vielä Tammisaaren vanhan vaakunan. Tammisaari, Karjaa ja Pohja yhdistyivät vuonna 2009 Raaseporin kaupungiksi, jolla on oma vaakunansa.

Varasin runsaasti aikaa ennen Kanonrusetia voidakseni tutustua Tammisaaren vanhaan kaupunkiin. Aloitin tutustumisen Pohjoiselta Rantakadulta Lampaan korttelista.

Satamassa oli runsaasti veneitä - kaikki lasikuidusta.

Niiden joukossa oli kuitenkin vielä yksi sympaattinen puuvene.

Talot vanhassa Tammisaaressa ovat monen värisiä. Vanhaa punamultaväriä näkyy siellä täällä.

Tämän punamultatalon päätyyn on mukavasti sijoitettu kolme linnunpönttöä köynnösten väliin.

Läheisen keltamultatalon seinustalla on jännittävän näköinen häpeäpaalu, joka on valmistettu vanhan mallin mukaiseksi.

Talon seinässä on selvitys vanhoista rankaisutavoista.

Löysin lähistöltä myös vihreän talon, joka osoittautui vanhan ystäväni Clean Kallen taloksi, jossa hänellä on ollut ja taitaa olla vieläkin liiketoimintaa.

Tässä näkyvät Clean Kallen aukioloajat.

Myös vaaleansinisiä taloja näkee.

Tämä punamulta talo on lähellä kirkkoa.

Kirkkoon en päässyt tälläkään kerralla sisälle.

Kirkon vieressä on paikallisten sotiemme veteraanien pystyttämä muistokivi.

Tammisaaren torilla oli runsaasti kukkia ja kasviksia. Ostin sieltä tältä hymyilevältä rouvalta kukat kotiin.

Tässä ollaan jo Uudenmaan Prikaatin tiloissa ilmoittautumassa Kanonrusetiin.

Sain jälki-ilmoittautuneena numeron 345. Päättelin siitä, että tapahtumassa oli noin 400 osallistujaa.

Yleisöä viihdytti reipasotteinen orkesteri.

Valmistaudutaan alkuverryttelyyn musiikin tahdissa.

Tilaisuuden avasi kansanedustaja Thomas Blomqvist.

Tapahtuman nimen mukaisesti matkaan rynnättiin kanuunan laukaisulla.

Fläsket brinner luki joidenkin osanottajien paidoissa.

Kuljimme merenrantaa seuraten vanhan Knipan ravintolan ohitse ja

käännyimme kohti kaupungin keskustaa.

Osallistuin 10 kilometrin kävelyyn, johon kulutin yhden tunnin ja 34 minuuttia ja olin jälleen takaisin Uudenmaan Prikaatin pihalla.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Helenan ihmeelliset seikkailut Tampereella

Eeva-Leenan kollega ja ystävä Helena pistäytyi luonamme Tampereella.

Tapasimme Tampereen asemalla tämän entisen rehtorini Eino Lähteenmäen reliefin alla.

Asemalta ajoimme suoraan Finlaysonin tehtaanmyymälän tutkimaan sen alennusmyyntiä.

Olemme jo myymälän edustalla valmiina. Vanhoja alennusmyyntikylttejä käytetään mainostamiseen.

Tehtaanmyymälän on suunnitellut Tampereen entinen kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer. Myymälä otettiin käyttöön jo vuonna 1923.

Eeva-Leena löysi sopivan hintaisen apinakylpytakin Viktorille.

Helena on jo asettunut etupenkkiin ja matka voi jatkua.

Seuraava kohteemme oli Pispalan uittotunneli, jonka sisään kävelimme.

Tunneli on 300 metriä pitkä ja sitä pitkin oli tarkoitus uittaa tukkeja Näsijärvestä Pyhäjärveen, mutta yhtään tukkia ei sen läpi ole uinut.

Nyt sen läpi voi kävellä kuivin jaloin Näsijärven rannasta Pyhäjärven rantaan ja päinvastoin.

Tunneliin on asennettu valot, ettei tarvitse pimeässä kulkea.

Tässä olemme jo Tohlopissa kahvipöydän ääressä.

Eeva-Leena tarjoili kahvia ja leivoksia.

Nokialla sijaitseva Nanson myymälässä oli myös ale. Myös sinne piti päästä!

Helena tutkailee tarjouksia.

Kävimme lounaalla tutussa paikassa Mustalahden satamassa sijaitsevassa ravintola Kaislassa.

Kaisla-ravintolan lounaan jälkeen kiipesimme ylös Näsikalliolle,

jossa sijaitsee Näsilinna entinen Nottbeckien palatsi Milavida.

Pääsisäänkäynnin ovella

Kahvila Milavida hoiti sekä kahvin- että lipunmyynnin.

Kaunis takka palatsin eteisaulassa.

Marmoriportaat johtavat ylös näyttelytiloihin.

Näsilinnassa on tällä hetkellä kaksi näyttelyä: Unelmien askeleet jalkinesuunnittelija Salvatore Ferragamon upeita kenkiä ja Nottbeckien suvun tarina

Katsoimme ensiksi Salvatore Ferragamon kengät. Tässä on hänen elämäntarinansa.

Näyttelyyn oli asetettu

esille Ferragamonin 35

tärkeintä mallia.

Niiden joukossa on muun muassa

Invisible-sandaali ja Marilyn Monroelle

muotoiltu piikkikorkoiset avokkaat.

Tässä kuvassa mestari sovittaa suunnittelemiaan kenkiä mallien jalkoihin.

Toisen näyttelyn teemana on Nottbeckit

Wilhelm Nottbeck

Wilhelm Nottbeck asettui Tampereelle ja avioitui vuonna 1874 Constance von Mengden kanssa.

Tässä ovat sen aikaiset kuvat avioparista.

von Nottbeckin aatelisvaakuna

Nottbeckit kotioloissaan

Nottbekit viihtyivät Tampereella, mutta viettivät melko eristynyttä elämää.

Kaunis kattaus ruokasalissa

Tässä kuvassa on Nottbeckeille kuuluneita huonekaluja ja tauluja.

Peter von Nottbeckin orvoksi jääneet lapset

Selostuksesta käy ilmi, että Nottbeckin suvun jäsenet muuttivat pois Suomesta kohta viime vuosisadan alkupuolella.

Helena Näsikalliolla takanaan Näsijärvi, jossa vuonna 1929 tapahtui suuri sisävesionnettomuus.

Kuru-laivan kaatumisessa hukkui 138 ihmistä.

Patsas on Wäinö Aaltosen

veistämä ja sen paljasti Tampereen kaupunki kohta haverin jälkeen.

Taustalla näkyy Näsinneula keskellä Särkänniemen huvipuistoa.

Näsikalliolta siirryimme "ulkomaille" Tampereen Keskustorille, jossa oli kansainväliset suurmarkkinat.

Helena hieroo kauppaa hatusta.

Hieno hattu löytyi markkinoilta ja muistoksi ihmeitä täynnä olevalta Tampereen matkalta.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Bussiretki "ulkomaille Teiskoon"

Aamulehdessä olevan lehtijutun innoittamina lähdimme Eeva-Leenan kanssa "ulkomaille Teiskoon" kaupungin linja-autolla, joka matka ei maksanut kuin 1 euron ja 70 senttiä henkilöltä suuntaansa. Bussi 90 lähti Pyynikintorilta.

Pyynikintorilta lähtee muutamia linja-autoja eri puolille Tamperetta, mutta eipä entistä elävää Heinätoria ole juurikaan hyödynnetty, vaikka se olisi sen arvoinen. Linja-autolaituritkin ovat puusta - väliaikaisen näköisiä.

Nousimme linja-auto 90 kyytiin.

Saimme hyvät paikat ja aikataulun, joka kertoi, että matka Terälahteen Teiskon perukoille kestää reilun tunnin.

Bussin ikkunoista näimme aluksi itäisiä ja koillisia esikaupunkialueita, myöhemmin metsää, peltoja ja niittyjä. Jossain laidunsi myös karja. Kaunein näkymä autonikkunasta oli eittämättä Kämmenniemessä oleva Aunessilta, jota pidetään Pohjolan kauneimpana yksikaarisena graniittisiltana. Sillan on suunnitellut arkkitehti Georg Schreck ja se valmistui vuonna 1899. Silta on nykyään vain kevyen liikenteen käytössä.

Toinen nähtävyys, jonka näimme linja-auton ikkunasta oli Teiskon kirkko, jonka on rakentanut kuuluisa kirkon rakentaja Matti Åkerblom 1787-1788.

Perillä Terälahdessä bussin kääntöpaikalla meitä odotti tällainen jo vähän ränsistynyt autotallirakennus.

Tallin seinään nojasi kuitenkin viehättävä kissapostilaatikko.

Eeva-Leena Terälahden bussipysäkillä.

Lähdimme puolen tunnin odottelun jälkeen samalla bussilla Tamperetta kohti, mutta jäimme 5-6 kilometriä ajettuamme pois Maisansalossa löytääksemme lounaspaikan itsellemme.

Löytyihän sieltä ruoka-ja juhlapaikka Maisa.

Maisan rakennukset ovat peräisin vanhasta jo viime vuosisadan alkupuolella

tälle korkealle rantakalliolle rakennetusta vanhainkodista.

Saavuimme sopivasti lounasaikaan ja ravintola oli pannut parastaan ja kattanut hienon buffet-pöydän ruokailemaan saapuville sukukokouksen osallistujille. Me saimme nauttia samoja herkkuja kuin sukukokoukseen osallistujatkin.

Ruokaa oli hyvää ja tarjoilu pelasi.

Maisansalon juhlapaikka on korkealla rantakalliolla. Näsijärvi kimaltelee alhaalla.

Vanhalta penkiltä on huikeat näkymät järvelle

Vanhan penkin käsinojissa on hienot leijonanpäät.

Juhlapaikan laiturissa on vielä tilaa veneillä saapuville lounasvieraille. Me jatkoimme seuraavalla linja-autovuorolla Tampereelle.

Koko "ulkomaanmatkaan" ja ruokailuun Maisassa kului kokonainen kesäpäivä, mutta se ei maksanut paljon. Olimme takaisin kotona Tohlopissa parahiksi kahviaikaan iltapäivällä.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Johannes Törs 75 vuotta 2.8.2015 Viron Lagedissa

Piritta-joen mutkassa Viron Lagedissa

sijaitsee Viron Vapaustaistelun Museo, jonka rakentaja ja perustaja

Johannes Törs täytti 75-vuotta. Kävimme Eeva-Leenan kanssa häntä onnittelemassa.

Merkkipäiväjuhlat alkoivat lipunnostolla ja tulen sytyttämisellä Vapaussodan muistelupaikalle Pirita-joen äärelle.

Juhlaväki seurasi tarkkaavaisesti

Johannes Törsin voimakasta isänmaallista puhetta.

Tiiu ja Johannes Törs ovat valmiina vastaanottamaan onnitteluja

Kaitseliitin edustajat tuomassa tervehdystään.

Onnittelijajoukossa oli mukana paljon sotilasasuisia henkilöitä.

Museomiehet Suomesta tuomassa omaa onnitteluaan.

Viron entinen presidentti Arnold Rüütel oli myös onnittelijoiden joukossa

ja hyviä ystäviä Suomesta.

Näiden joukossa oli myös entinen Viron kunniakonsuli Kotkasta.

Tässä on Johanneksen suomalaisilta saama lahja museoon: amiraalin univormu.

"Metsäveljet" onnittelemassa Johannesta. Pian paukkuu!

Juhlaohjelmaan kuului taistelunäytös, jossa oli räiskettä

ja pauketta.

Näytös on ohitse ja vuorossa on ruokailu.

Siviilimieskin sai asunsa sotamuseon kokoelmista, kuten näytöksessä esiintyneet sotilaatkin.

Välillä ohjelmassa oli kuoroesityksiä, joissa päivänsankari lauloi mukana.

Juhlan loppupuolella pantiin tanssiksi

museon pihanurmella.

Museoon oli saatu sotakoneitten joukkoon myös erittäin hyvin entistetty DKW.

Tämä suuri panssarivaunu kiinnosti pikkupoikia, jotka kiipeilivät sen päällä. Halukkaille tarjottiin mahdollisuus myös ajella sillä.

Reippaalla päivänsankarilla on vauhti päällä edelleen.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Sotavahinkosäätiön tunnustuspalkintojen jako Tampereella 5.9.2015

Sotavahinkosäätiön myöntämät tunnustuspalkinnot vuodelta 2015 jaettiin reserviläisille Tampereella 5.9. Kokonaisturvallisuusmessujen yhteydessä. Jakoa oli seuraamassa mukava joukko palkinnonsaajia ja muita reserviläisiä.

Säätiön puheenjohtaja Harri Kainulainen toi jakopuheessaan esille Sotavahinkosäätiön historian eri vaiheita ja tässä tilaisuudessa palkittavien ansioita.

Maanpuolustuskiltojen liiton palkitut henkilöt ja yhteisöjen edustajat

Helikopterikillan edustajat palkintojen jakotilaisuudessa

Reserviläisliiton palkitut saavat ansaitsemansa aplodit.

Suomen Reserviupseeriliiton palkittujen onnittelu

Suomen Reserviupseeriliiton palkitut ja Sotavahinkosäätiön edustajat yhteiskuvassa

Palkittu Risto Sinkko kiittää säätiötä palkittujen puolesta.

Sotavahinkosäätiön tunnus

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Petsamon matka 8 - 11.9.2015

Siirry sivulle:

1
2

Matkalaisia odotti Pohjolan Matkan linja-auto Rovaniemen lentokentällä.

Viitta Sallassa olevaan Salpalinjan korsuun

Joutsijärven korsu

Sampo Ahto selostaa Talvisodan taisteluita Sallassa.

Talvisodassa kaatuneiden ruotsalaisten vapaaehtoisten muistokivet

Sisällä museossa

Kuuntelemme selostusta Jatkosodan

taisteluista Sallan suunnalla.

Viitta hautausmaille vanhassa Sallassa.

Suomalaisten kaatuneiden

muistomerkki vanhassa Sallassa.

Venäläiset sotilaat saattoivat meidät

kaatuneiden saksalaisten hautausmaalle ja muistomerkille.

Hautausmaa on hyvässä kunnossa.

Panssarivaunu ja

kerrostaloja Alakurtissa.

Taukopaikka Vermanjoella matkalla kohti Kantalahtea

Muistomerkki taukopaikalla

Seppeleitä, tupakoita ja rahoja muistomerkillä

Kahvit nautittiin taukopaikan katoksessa.

Hotelli Spolohi Kantalahdessa

Iltaruokailu alkamassa Spolohin ravintolan hämyssä.

Näkymä Vienanmerelle Kantalahdesta

Matkalle ylitimme monia jokia ja järvien lahtia.

Taukopaikan tynnyri on täyttynyt roskista.

Ohitimme Montsegorskin kaivoskaupungin, jossa on nikkeli-ja kuparikaivoksia. Luonto on kaupungin lähellä saastunut.

Tässä on autotalleja ja

asuintaloja Murmanskista.

Venäläisten pystyttämä jättimäinen Jäämeren taistelujen muistomerkki "Aljosha" Murmanskissa.

Tästä kuvasta näkee muistomerkin mittasuhteet.

Seppele, jossa on Venäjän kaksoiskotka.

Tuli palaa muistomerkin juurella.

Asuimme tässä Radisson hotellissa Murmanskissa.

Kuolan vuono on pitkä ja syvä.

Olemme taas tulleet eräälle venäläisten muistomerkille.

Muistomerkki on Jäämerelle vievän tien varressa.

Tunturipöllö lensi lepuuttamaan itseään muistomerkin kärkeen.

Tässä olemme jo Jäämeren taistelujen

muistomerkeillä ja

hautausmaalla.

Sinne on pystytetty monia

vaikuttavia muistopatsaita

ja kiviä.

Tässä näkyvät Parkkinan kylään Petsamossa

pystytetyt

muistomerkit.

Petsamon kaupunkikunnan lippu liehuu loppukesän tuulessa.

Saksalaisten hautausmaa ja

muistomerkit ovat samalla alueella

aivan venäläisten

vieressä.

Pääsimme tutustumaan tähän Trifon Petsamolaisen luostariin, joka lienee maailman pohjoisin luostari. Luostari paloi vuonna 2007 maan tasalle ja se rakennettiin uudelleen vuosina 2008 - 2012. Se on siis ollut nykykunnossa vasta muutaman vuoden.

Pistäydyimme luostarin kirkossa

Suosittu ikonin aihe on Pyhä Yrjö ja lohikäärme.

Kirkon ikonostaasi

Luostarin rakennukset ovat veistetyt järeistä rungoista.

Luostarissa on paljon tilaa, mutta vain vähän asukkaita tällä hetkellä.

Zapoljarnyi kaivoskaupungin savuja ja

taloja

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Siirry sivulle:

1
2

Kuvia kylpylämatkalta Pärnun Tervikseen 24-28.1.2016

Tässä "körötellään" linja-autossa kohti Pärnua.

Tervis-kylpylän pääsisäänkäynti Seedri-kadulla Pärnussa sydäntalvella 2016.

Kylpylän vastaanotto

Tältä näytti maisema meidän huoneemme parvekkeelta ensimmäisenä päivänä.

Ruokaa oli runsaasti tarjolla - ehkä tuli otettua vähän liikaakin, kuten kuvasta näkyy

Kylpylälle on ominaista pitkät lasiset käytävät, jotka yhdistävät rakennukset toisiinsa. Käytäviä pitkin liikuttiin hoitoihin eri puolille kylpylää.

Vanha uimahalli ei ollut kylpylävieraiden käytössä, vaan siellä pidettiin uimakoulua paikallisille asukkaille.

Kylpylän aulatilat ovat tänä päivänä edustavia

kukkineen ja tuoleineen.

Tämä pitkä, vanhojen puiden varjostama kuja johtaa kylpylästä vanhan kaupungin keskustaan.

Tässä on Tallinnan portti, jonka lävitse pääsi/pääsee vanhaan kaupunkiin. Se lienee ainoa kaupungin portti Baltiassa, joka on säilynyt meidän päiviimme saakka.

Portti ja sen vartijat valvoivat kulkua kaupunkiin.

Vanhan keskustan opasviittoja.

Torin kivetykseen on istutettu laatta josta selviää, että tässä on ollut linnoituskaupungin keskusta.

Tässä on vanha tuttu antiikkikauppa ja sen taustalla vanha aitta, joka on yli kolmesataa vuotta vanha. Samassa pihapiirissä olevassa kadunpuoleisessa talossa kerrotaan vierailleen muun muassa Kaarle XII, Pietari Suuri ja Katariina Suuri.

Tässä on antiikkikauppias itse.

Ostin häneltä pienen rintakorun ja lusikan muistoksi Pärnun käynnistä.

Tässä on Viron sanomalehdistön perustajan Johann Voldemar Jannsenin patsas Rüütli-kadulla. Hänen patsaansa paljastettiin vuonna 2007.

Tästä patsaan luona olevasta taulusta selviää Jannsenin elämänvaiheet. Jannsenin tytär Lydia Koidula on Viron suuresti rakastama runoilija

Pikku torin toisella laidalla on Katariinan kirkko ja

toisella puolella oikeustalo.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

MPKL:n 40. turvallisuuspoliittinen seminaari Santahaminassa 6.2.2016

Seminaarin ohjelma

Seminaarin osanottajajoukkoa MpKK:n auditoriossa. Seminaariin osallistui arvioni mukaan noin 250 henkilöä.

Puolustusministeri Jussi Niinistö alusti ajankohtaisista Suomen puolustusvoimiin liittyvistä asioista.

Eversti Risto Kolstela kertoi Turvallisuuskomitean tehtävistä ja siellä tapahtuvasta suunnittelutyöstä.

Kokonaisturvallisuus perustuu vanhoihin arvoihin.

Työtä riittää, kun maailma ympärillämme muuttuu kaiken aikaa.

Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Veijo Taipaluksen aiheena oli

Itämeren turvallisuustilanne ja Suomen merivoimat.

Ruotsin sotilasasiamies, eversti Bo Stennabb selvitti Ruotsin puolustusvoimien nykytilaa ja

tulevaisuuden suunnitelmia. Ruotsi toivoo saavansa lisää rahaa puolustusmenoihinsa tulevina vuosina.

Ruotsin puolustusvoimien kehittämisen tiellä on vielä kuitenkin esteitä.

Viron Kaitseliitin esikuntapäällikkö, eversti Ilmar Tamm kertoi

Kaitseliitin roolista Viron puolustamisessa.

Tässä taulussa on muutama luku Kaitseliitista ja sitä lähellä olevista organisaatioista.

Saksan Suomen ja Viron sotilasasiamies yleisesikuntaeverstiluutnantti Konstantin Bellini valotti Saksan asevoimien tilaa.

Paneelin puheenjohtaja Robin Elfving ja panelistit

Paneelin jäsenet Tamm, Bellini ja Stennabb

Tähän marsalkka Mannerheimin kuvaan MpKK:n päärakennuksen portaikossa on hyvä lopettaa seminaarin esittely.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Konsertissa Kansalliskirjastossa 5.3.2016

Helsingin monumentaalisen keskustan luojien Ehrenströmin ja Engelin reliefit ovat kiinnitetyt Kansalliskirjaston kivimuuriin.

Kansalliskirjaston pääsisäänkäynti Tuomiokirkon rappusilta kuvattuna.

Osallistuimme Eeva-Leenan kanssa Kansalliskirjaston Kupolisalissa järjestettyyn Carl Ludvig Engelin elämää kuvaavaan konserttitapahtumaan.

Kupolisalin katon hienot maalaukset eivät oikein päässeet oikeuksiinsa, kun ulkona oli harmaa ja pilvinen päivä.

Salin kattoon on maalattu lintuja. Tässä kuvassa on kotka ja

tässä joutsen.

Kirjaston rakenteiden ja katon tukena ovat lukuisat korinttilaiset pylväät.

Rotundan,lainaussalin ala-aulan näkymä ylös kerroksiin, jotka ovat täynnä kirjahyllyjä aina kuudenteen kerrokseen asti.

Rotundan lasikatto

Eteläsali on lukusalina.

Tällaiset portaat johtavat parvekkeille, joiden seinät ovat täynnä kirjahyllyjä.

Eteläsalin pylväät eivät ole aivan yhtä hienoja kuin Kupolisalin.

Konserttitapahtumassa esiintyivät Erica Nygård huilu, Torsten Tiebout alttoviulu, Marja Rumpunen piano ja näyttelijä Kristoffer Möller, joka esitti Engelin ystävää Carl Herrlichiä ja luki Engelin hänelle ja vanhemmilleen lähettämiä kirjeitä.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Hotelli Rialto Varsovassa

Lyhyellä matkallamme Varsovaan asuimme Eeva-Leenan kanssa tässä pienehkössä, vajaat 50 erilaista huonetta käsittävässä hotelli Rialtossa. Koko hotelli on sisustettu art déco-tyyliin.

Palvelu hotellissa oli ystävällistä. Tässä aina iloiset ja kohteliaat vastaanottajat, joilta saimme apua nähtävyyksien löytämisessä.

Hotelli sijaitsee aivan keskustassa, noin 500 metrin päässä Varsovan päärautatieasemasta Wilcza- ja Emilii Plater katujen kulmauksessa. Emilii Plateria me kävelimme aina keskustaan. Emilia Plater oli liettualais-puolalainen kreivitär, joka osallistui Venäjän vastaiseen kansannousuun 1830-luvulla. Hän kuoli nuorena 25-vuotiaana ja hänestä tuli tämän kansannousun esikuva.

Hotelli on luokiteltu luksus-hotelliksi viisine tähtineen. Me saimme varmaan kaikkein vaatimattomimman huoneen, mutta olimme siihen aivan tyytyväisiä.

Tällainen "vanhanaikainen" hissi vei meidät huoneeseemme.

Kylpyhuone suihkuineen

ja ammeineen olivat ihan hyviä. Vanhaa tyyliä olevat vesihanat olivat vain aika jäykkiä avata ja epäkäytännöllisiä, kun olemme tottuneet Suomessa yksiotehanoihin.

Amme seisoo leijonajalkojensa varassa.

Tässä on kylpyhuoneen jykevä kuivauspatteri.

Huoneessa on vedenkeitin (ei kuvassa) ja kapseleilla toimiva kahvinkeitin.

Niillä me keittelimme itsellemme kahvia ja teetä, joita nautiskelimme tämän pöydän ääressä.

Kirjoituspöydällä on hauska koiravalaisin ja

seinällä vanhanoloinen kello ja lämmönsäätömittari.

Hotelliin kuuluu tämä juomabaari

sekä ravintola, jossa tarjoillaan gourmet-ruokaa

Tässä on näyte aamiaisen "köyhistä ritareista" kivilautasella.

Hotellin ylimmässä, 6. kerroksessa on

kuntosali ja

höyrysauna sekä

tavallinen suomalainen sauna. Kävimme kahdesti kokeilemassa kumpaakin saunaa.

Myös kylpytynnyri kuuluu varustukseen.

Rialto-hotelli on saanut tänä vuonna vastaanottaa Tripadvisorin myöntämän tunnustuksen, joka annetaan vain hyvän tai erittäin hyvän arvioinnin saaneille hotelleille.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Lisää kuvia Varsovan matkalta 9.-12.3.2015

Tiede- ja kulttuuripalatsi

30. kerroksen kattokruunu

Palatsin kahvilasta sai

hyviä leivonnaisia.

Kuva on otettu rautaverkon takaa naapurissa

olevista pilvenpiirtäjistä.

Huolimatta utuisesta ja harmaasta

säästä ylhäältä näki kauas.

Chopin-museo

Museon portaat

Katossa on runsaasti maalauksia.

Chopinin fortepiano

Chopinin kunniaksi lyötetty mitali

Chopinin lahjaksi saama piippu

Vanhan nuottivihon kansi museossa

Michal Kryworuczsko kiittää kuulijoitaan.

Näyttely on rakennettu multimediaa hyväksi käyttäen.

Kansallisteatteri

Juutalaisten tuhoa kuvaava installaatio, veistos

Veiksel näkyy hyvin turistibussin ikkunasta. Suomalainen hakkapeliitta kehui ratsuaan "kuin häihin se ui yli Veikselinkin."

Kuninkaan linna, joka on museona.

Kello ja patsas Vanhassa kaupungissa

Presidentinlinna

Juutalaisten muistomerkki ja museo

Juutalaisten muistomerkki etupuolelta

Osa muistomerkistä

Museon sisääntuloaula. Museon on suunnitellut suomalainen arkkitehtitoimisto Ilmari Lahdelma ja Rainer Mahlamäki.

Ravintola Besamim museossa

Asetelma pöydällä

Kuvakertomuksia juutalaisten historian eri vaiheista,

tapahtumista ja

heidän asuttamistaan kaupungeista.

Museoon on talkootyöllä rakennettu synagooga

Juutalaisuuteen kuuluvia eläinkuvia on piirretty synagoogan kattoon.

Art déco-henkisiä

julisteita löytyy museosta.

300 000 Puolan juutalaisen viimeinen osoite oli Treblinka.

Järkyttäviä

kuulutuksia on esillä museossa.

Katedraali Vanhassa kaupungissa

Kuninkaanlinna, joka on tänä päivänä museona.

Kapea katu vanhassa kaupungissa

Varsovan tunnus on Merenneito

Erään talon kulma on

koristettu erikoisella leijonalla.

Varsovan kansannousun museoon jonotettiin pääsylippuja.

Museon pääsylippuihin on kuvattu kansannousun sankareita.

Varsovan kansannousun museo on rakennettu vanhaan tehdasrakennukseen.

Kansannousu alkoi taustalla näkyvän pilvenpiirtäjän kohdalta.

Kuva museon sisältä. Esillä on muun muassa vanha moottoripyörä.

Kansannousun lapsisotilaan patsas museossa.

Kansannousun lapsilta jäivät leikit nallekarhun kanssa. Karhun rinnassa on kansannousun merkki.

Mielenosoittajat marssilla Nowy Swiat-kadulla

Väkeä oli liikkeellä paljon.

Tällä kadulla osoitteessa Nowy Swiat 35 sijaitsee

Cafe Blickle, jossa Mannerheimin oli tapana käydä yli sata vuotta sitten.

Sisäkuva kahvilasta.

Tällaisia zlotyja käyttelimme säästeliäästi matkallamme.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Ruokaretkellä Revalissa 18.4.2016

Pistäydyimme Uurto-ystäväpariskunnan kanssa Tallinnassa eli vanhalla ruotsinkielellä sanottuna Revalissa ruokaretkellä. Tässä Jussi lataa matkamme alkuvaiheessa kolikoita auton pysäköintiautomaattiin.

Olimme riittävän ajoissa terminaalissa ja vältyimme lippujen jonottamiselta.

Tällaisella risteilylipulla itse kukin selvitti koko matkan.

Alkumatkasta ohitimme Harmajan majakkasaaren Helsingin ulkopuolella.

Matkalla nautimme hyvät laivan kahvit.

Viking Linen XPRS ui vakaasti ja saapui aikataulun mukaisesti Tallinnan satamaan.

Tässä olemme jo kohteessamme ravintola Rataskaevu 16 edessä

vastapäätä Rataskaivoa. Ravintola on arvioitu yhdeksi Tallinnan parhaimmista mitä tulee ruoan hintaan ja laatuun.

Nämä vanhat ruokailuvälineet ovat ravintolan tunnus.

Nämä iloiset tarjoilijat huolehtivat hyvin meistä.

Pöytä, johon meidät sijoitettiin oli merkitty "kultaisella sarvikuonolla".

Pääruokien lista on tässä. Kuten siitä näkyy, hinnat ovat aivan kohtuullisia.

Kun minun syntymäpäiväni oli lähellä vietimme myös sitä ja sain tällaisen jälkiruokakakakun, jossa oli yksi kynttilä ja henkilökunta lauloi minulle kauniisti.

Pian jouduimme kuitenkin jättämään mukavan ruokapaikkamme ja suunnistamaan Raatihuoneen

torin poikki laivarantaan ja nousemaan kotiin lähtevään laivaamme.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Viktorin 3-vuotispäivän kutsut 23.4.2016

Viktorin 3-vuotispäiväkutsujen yllätysvieras Nalle Puh pääsi samaan kuvaan mummin ja Viktorin kanssa.

Nalle Puh-ilmapallo pysyy vielä hyvin ylhäällä.

Tässä sitä ollaan Nalle Puh ja Viktor!

Serkukset Viktor ja Joakim

Helmi-koira nuuskii Viktorin lahjapaketteja.

Skåååål!

Syntymäpäiväkakku kynttilöineen

Puuuh !!! - kynttilät sammuvat!

Pojat Karin sylissä

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Veteraanipäivä Oulussa 27.4.2016

Osallistuin Harri Kainulaisen ja Heikki Järvisen kanssa päivän viettoon Oulussa. Tässä tutustumme Sampo Puoskarin

opastuksella kunniamerkkinäyttelyyn.

Veteraanijärjestöjen liput sekä Kaatuneitten omaisten liiton lippu juhlapaikalla Ouluhallissa

Hartaustilaisuudesta sankarivainajille lähetetty seppele.

Pohjois-Pohjanmaan vahvat veteraanivaikuttajat Aarno Strömmer ja Onni Toljamo.

Vihreät sisaret hoitivat tarjoilun tottuneesti.

Pääjuhlan veteraaneja. Edessä oikealla Armas Ilvo, joka esitti juhlassa "Veteraanin iltahuudon".

Tilaisuuteen osallistui lähes pari tuhatta veteraania ja heidän läheistään.

Pääministeri Juha Sipilä piti juhlapuheen.

Sotaveteraani Armas Ilvo tapasi juhlassa Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion. Kuva on kaapattu Twitteristä.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Hakkapeliittoja ja Gyllene klubbenin jäseniä Svenska klubbenilla 11.5.2016

Gylleneläisiä ryhmittyneinä Sotamuseon

pääoven eteen. Museoon ei päästy!

Sen sijaan pääsimme Svenska klubbenille.

Kuuntelimme ensin

ulkosalla

Henrik Degermanin (vaaleansininen takki)

selostuksen alueen vanhoista rakennuksista

ja niiden omistajista.

Sen jälkeen pääsimme sisälle Svenska klubbeniin,

jossa talon esittely jatkui

tutustumisella alakerran huoneisiin

ja taideaarteisiin.

Alakerran huoneiden esittelyjen jälkeen

siirryimme toiseen kerrokseen

lounaspöytään,

jossa Henrik Degerman jatkoi

esitystään. Huomaa Henrikin rusetti! Se on klubilaisten oma rusetti. Klubilaisella on mahdollisuus hankkia ja käyttää myös samaa kangasta olevaa solmiota.

Yhdistyksen puheenjohtaja kertoi lounaan loppupuolella erään venäläisen partisaanijoukon toimista jatkosodassa.

Lennart Segerstrålen lasimaalaus klubin eräässä huoneessa.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Sotavahinkosäätiön Viron matka 23.-25.5.2016

Sotavahinkosäätiön hallitus teki toukokuun loppupuolella matkan Itä-Viroon tutustuakseen Sinimäen taistelupaikkoihin, Suomen-poikien nykytilanteeseen ja tavatakseen Virossa toimivan Suomen-poikien perinneyhdistyksen johtohenkilöitä. Matka alkoi mukavasti Finlandia-laivalla Tallinnaan.

Tallinnasta matka jatkui pienoisbussilla,

jolla siirryimme Tallinnan Merimuseoon. Tässä ryhmämme jäseniä Lembit-sukellusveneen potkurien alla Merimuseossa.

Nyt olemme jo Kiiu-tornin juurella ja valmiina kiipeämään ylös torniin.

Tällainen näkymä aukeaa tornin ikkunoista. Alhaalle on pysäköity käyttämämme pienoisbussi.

Jatkamme matkaa itää kohden ja pysähdyimme Muuksissa, jossa on ollut asutusta jo pronssikaudella.

Siellä peltojen takana ja Suomenlahteen laskeutuvalla rinteellä

on Pohjantähden muistomerkki, joka kertoo Viron ja Suomen yhteisestä taistelusta vapauden puolesta.

Seuraava kohteemme oli Sillamäen kaupunki, joka neuvostoaikana oli virolaisilta täysin kielletty kaupunki salaisen ydinteknologiateollisuuden vuoksi.

Tämä ei ole kirkko, vaan Sillamäen kaupungintalo.

Kaunis kaupunkinäkymä Sillamäessä. Taustalla pilkottaa Suomenlahti.

Pistäydyimme paikallisessa ravitsemisliikkeessä

kahvilla ja jäätelöllä.

Ensimmäisen matkapäivän iltana saavuimme Narva-Joensuuhun ja majoituimme

tähän Meresuu-nimiseen kylpylähotelliin.

Kaunis Suomenlahden hiekkaranta on aivan hotellin vieressä.

Ryhmämme on Narva-joen rannalla ja matkan asiantuntijaopas Pentti Lehtimäki kertoo rajavalvonnasta.

Narva-joen toisella rannalla on Venäjä.

Rajan valvontaan käytetään myös vartioveneitä.

Narva-joki ja Hermannin linnoitus

V.I. Leninin patsas on siirretty kaupungilta Hermannin linnoituksen pihalle.

Iivananlinna Narva-joen Venäjän puolella.

Narvan vanha kaupungintalo

ja uusi. Huomaa erikoinen kattorakennelma.

Vuonna 1700 käydyn Narvan taistelun muistoksi pystytetty leijonapatsas. Patsas on kopio Tukholman kuninkaanlinnan leijonista. Ruotsin valtio lahjoitti sen, kun oli kulunut 300 vuotta Narvan taistelusta.

Alkuvuonna 1944 käytyjen Sinimäen taistelujen rintamalinjat

Sinimäen taistelujen muistomerkki

ja sen jalusta.

Vaivarassa oleva Sinimäen taistelujen museo,

jossa pistäydyimme.

Pidettiinpä matkalla säätiön hallituksen kokouskin!

Alkuhärkä Rakveressä. Tähän veistokseen kerättiin rahoja myös Suomesta. Monen tunnetun suomalaisen veteraanivaikuttajan nimi löytyy härän jalustasta muun muassa Simo Kärävän, Gunnar Laation ja Esko Kosusen nimet.

Viitnan Kestikievari sattui sopivasti Tallinnan paluumatkamme varrelle.

Pistäydyimme siellä kahvilla.

Katutyöt Tallinnassa hallitsivat kulkureittiä Raatihuoneen torille.

Näistä kukkamyymälöistä löysimme kauniit kukat Suomen-pojille.

Raatihuoneen torin varrella sijaitsevassa ravintola Kaerajaanissa ruokailimme.

Nyt pohditaan, mikä sopisi palan painikkeeksi.

Tässä on alkusalaatti ja

tässä pääruoka: vasikanposkea kukilla koristeltuna.

Tällaiset kukat laskimme Suomen-poikien muistomerkille.

Puheenjohtajan kunniatehtävä

Peeter Kivimäe ja Mati Blumfeldt ovat Virossa toimivan Suomen-poikien perinneyhdistyksen johtomiehet.

Tässä olemme yhteiskuvassa Suomen-poikien hautamuistomerkin edessä.

Viimeisenä matkapäivänä meillä oli mahdollisuus tutustua Viru-hotellissa toimineeseen salakuuntelukeskukseen. Pääsimme sinne kajaanilaisten koulunuorten ryhmän mukana.

Ollaan korkealla - peräti 23. kerroksessa. Huomaa suuret Viru-hotellin kirjaimet.

Mikrofoneja oli kätketty tietysti seiniin, mutta myös astioihin ja tuhkakuppeihin.

Tässä on vakoilukeskuksen "suorat linjat".

Neuvostoliiton historiaa on myös tuotu esille näissä Noorte Hääl (Nuorten Ääni)-lehdissä. Kummassakin lehdessä on sanasta sanaan sama muistokirjoitus niin Leonid Brezhnevistä, joka kuoli vuonna 1982 kuin Juri Andropovista, joka kuoli vuonna 1984. Vuosiluvut ovat vain muutettu. Oppaan kertoman mukaan olisi ollut liian vaikeaa saada kaikkia lupia uuden kirjoituksen tekemiseen Andropovista.

Tällainen leima lyötiin henkilön asiapapereihin, kun hän oli "sovelias" työskentelemään hotelli Virussa.

Näin komea on näkymä Viru-hotellin ylimmästä kerrroksesta satamaan.

Säätiön kukat "Ikuisuuteen poistuneille Suomen-pojille" Suomen-poikien hautamuistomerkillä, jolle myös Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli laskenut seppeleensä Viron vierailullaan muutamaa päivää aikaisemmin.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Vitikkalan suvun sukukokous ja juhla Turussa 17.-18.6.2016

Osallistuimme Eeva-Leenan kanssa Vitikkalan sukukokoukseen ja juhlaan Turussa 17.-18.6.2016. Kolme vuotta sitten 14.-15.6.2013 pidetyn sukukokouksen ja juhlan kuvat löytyvät myös tästä Kuvagalleriasta.

Asuimme tässä perinteikkäässä Hamburger Börs´issä, joka on tämän kuvan ajoista laajentunut moneen suuntaan.

Hotellihuoneessa saattoi katsella EM-jalkapalloa ja

ihailla Turun nykyisen torin elämää.

Uutta tyylikästä Kirjasto-siltaa pääsee hyvin yli Aurajoen.

Aurajoen kaunista rantaa

Aboa vetus-museon sisäänkäynti

Ensimmäiset sukulaiset on tavattu.

Museokierros tehtiin kolmessa suuressa ryhmässä. Tässä meidän ryhmämme on valmiina kierrokselle.

Opas kertoili pienoismallin äärellä elämästä vanhassa Turussa.

Tässä piirroskuva keskiaikaisesta Aurajoen korttelista.

Opas kertoi ja näytti millaisista laseista ennen vanhaan juotiin olutta.

Lepohetki museokierroksella

Vanhan kaivon äärellä

FT Veli-Pekka Toropainen kertoilee museon alta kaivetuista talonraunioista ja elämästä keskiajan Turussa.

Turun tuomiokirkko

Mikael Agricolan patsas tuomiokirkon eteistilassa.

Aiju von Schöneman kertoo Vitikkalan suvun esivanhempien hautapaikoista kirkossa.

Hartaushetken osanottajia

Kukkavihot laskettiin viiteen suvun esivanhemman

hautapaikkaan.

Eeva Kristiina Vikbergin esivanhempien hautamuistokivet Turun tuomiokirkossa

Kukkavihko sinikeltaisine nauhoineen

Sukujuhla ja sukukokous pidettiin Åbo Akademin Arken-kiinteistön tiloissa. Huomaa sukuviirit lipputangoissa.

Arkenin tiloissa on paljon tiilirakennuksia,

mutta myös lasipintaisia rakennuksia.

Auditorion juhlaväkeä

Suvunvanhin Juho Savo

Föriäijä Markku Heikkilä

FT Veli-Pekka Toropainen

Toropaisen juhlaesitelmän

Valtaporvariston naiset keskiajan Turussa

tausta-

kuvitusta.

Sukukokouksessa kunniajäseneksi kutsuttu Jyrki Vesikansa puolisoineen

Kaarle Vitikkalan puumerkki

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Vaarin (appeni) tekemiä puutöitä Tampereen Tohlopissa

Appeni, joka toimi pitkään Lamminpään koulun johtajaopettajana oli taitava myös käsistään. Hän teki puusta melkein mitä vain.

Yksi hänen suurista puutyöurakoistaan oli tämä ruokasalin kalusto, joka on edelleen meillä käytössä.

Kalustoon kuuluu tämä komea astiakaappi, jonka yläpuolella ovat appivanhempieni kuvat. Molemmat toimivat Lamminpään koulun opettajina lähes 40 vuotta.

Astiakaappi on täyspuuta, ja se on kauniisti koristeltu.

Tässä on pari kuvaa

koristeista.

Kaapin vetimet

ja lukot ovat 1930-luvulta.

Tämä apupöytä kuuluu myös kalustoon.

Tällaisia

tuoleja

kuuluu kalustoon kuusi kappaletta.

Niiden lisäksi hän valmisti hieman jykevämmän tuolin kirjoituspöytäänsä varten ja

myös keinutuolin.

Toinen pienempi kalusto, joka meillä on nyt keittiössä on myös hänen tekemänsä. Se on lujarakenteinen ja siihen sisältyy tänä päivänä hiemen harvinaisempi kaluste, penkki.

Tässä on kuva keittiökaluston tuolista.

Suurten paljon työtä vaativien kalustojen lisäksi hän valmisti myös pienempiä kalusteita, kuten tämän lipaston ja

kaksi kirjoituspöytää, joista toisen pojalleen Sepolle yhdessä hänen kanssaan 1940-luvun loppupuolella.

Tämä tuoli kuului Sepon kirjoituspöytään.

Tämän hieman suuremman pöydän hän teki jo Rauman seminaaria käydessään 1920-luvulla opinnäytteeksi ja omaan käyttöön. Pöydällä on nyt minun kannettava tietokoneeni ja muuta tavaraa.

Kirjoituspöydän oven koriste

Myös kirjahyllyt ovat hänen valmistamiaan. Hän on sitonut muun muassa kirjahyllyssä olevat Hakkapeliitta- ja Kotiliesi-lehdet kirjoiksi.

Kirjahyllyjen päällä on koko joukko saamiani veteraanistandaareja.

Kirjahyllyyn kuuluvan kaapin ovi.

Television alle on joutunut tämä pöytä ja

tämä visakoivuinen radiopöytä nykyaikaisen äänentoistolaitteen alle.

Kalusteiden lisäksi hän valmisti eräitä kodin käyttöesineitä. Tässä on hänen valmistamansa kottikärryt.

Alkuperäinen kottikärryn pyörä.

Nämä pienet taloustikapuut

ovat myös hänen valmistamiaan.

Hän osasi myös taulujen kehystämisen. Tässä on pantu kehyksiin Martta Wendelinin piirtämiä Kotilieden kansilehtiä.

Yksi kauneimpia hänen puutöitään on tämä kapiokistu.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Sotiemme veteraanien kirkkopäivä Vesilahdella 3.8.2016

Kirkkopäivän ohjelman kansilehti

Vesilahden nykyisen puukirkon rakensi Martti Tolppo vuosina 1801-1803.

Pirkanmaan veteraanipiirien liput ja Suomen lippu olivat kirkon etuosassa telineissään.

Kirkkoväkeä oli saapunut runsaasti eri puolilta Pirkanmaata Vesilahdelle.

Naisia näytti olevan enemmän kuin miehiä.

Kirkon suuri, osin seinälle maalattu alttaritaulu.

Urkuparvi ja sen yläpuolella näkyvä kirkon katto tähtineen. Tähtiä on katossa tehdyn laskelman mukaan 1042 kappaletta.

Vesilahden kirkkoherra Harri Henttinen lausui kirkkoväen tervetulleeksi Vesilahden kirkkoon ja esitteli kirkon ennen jumalanpalvelusta kuulijoille.

Alttaritaulu kuvaa Jeesusta Getsemanessa. Se on El Crecon kopio 1800-luvulta.

Kirkkoherra Harri Henttinen piti hyvän sotiemme veteraaneja muistavan ja kunnioittavan saarnan.

Seppelpartio on menossa viemään tervehdyksensä sankarivainajille.

Kirkon 1600-luvulta peräisin oleva saarnatuoli on värikäs, ja se on runsaasti koristeltu puuveistoksin.

Saarnatuolia kannattelee jykevä puuveistos, joka kuvaa Simsonia.

Yksityiskohta saarnatuolin puuveistoksista.

Spåre-suvun vaakuna, johon on kiinnitetty miekka, jollaista kiinnitystä en ole ennen nähnyt missään vaakunassa.

Kirkon katossa on tähtien keskellä Kristus-aurinko,

josta riippuu tämä valtava kristallikruunu.

Jumalanpalvelus on päättynyt ja kirkkoväki on siirtymässä ruokailuun ja päiväjuhlaan Vesilahden koulukeskukseen.

Kirkonmäellä ja

ruokailussa tavattiin tuttuja ja

tuntemattomia.

Päiväjuhlan ohjelma

Päiväjuhlan yleisöä

Päiväjuhlan avajaistervehdyksen esitti ohjelmasta poiketen SSVL:n hallituksen jäsen Timo Salokannel.

Narvan Soittokunta esiintyi juhlassa moneen kertaan.

Kurkien Kaiku-kuoro lauloi Vesilahdella asuneen Oiva Paloheimon sanoittaman Kotiseutulaulun.

Juhlapuheen pitäjä Matti J. Mäkelä Vesilahden Narvasta.

Esko Salonen lausui Yrjö Jylhän runon Hyvästi Kirvesmäki

Juhani Husa toimi juhlan juontajana. Hän esitti myös juhlan päätössanat.

Vesilahden vaakuna

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Reserviratsastajat ry 35 vuotta 27.8.2016

Reserviratsastajat ry:n 35-vuotisjuhlan ohjelman etu-ja takakansi

Juhlapaikkana oli Taina ja Mika Lehtisen tila Myllykoskella. Lippu liehui koko juhlapäivän navakassa tuulessa, ja aurinko paistoi.

Suomen lippu ja yhdistyksen lippu juhlapaikalla. Huomaa Suomenhevonen lippujen välissä.

Tällä talon nuorella isännällä oli kanojen "vahtimisen" lisäksi tehtävänään liikenteen ohjaus.

Juhlan avainhenkilöt

Juhlaväkeä alkaa

kerääntyä juhlapaikalle.

Jokaiselle löytyi hyvä aurinkoinen paikka.

Puheenjohtaja Mika Lehtinen lausui vieraat tervetulleiksi ja avasi juhlan.

Juhlapuheen piti kapteeni evp Kalevi Sirén

Ilmari Ojala tervehti juhlivaa yhdistystä ja muistutti siitä, kuinka tärkeä Suomenhevonen oli viime sodissamme.

Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Reijo Hietamäki vastaanottaa yhdistyksen puukon.

Ilmari Ojalaa muistettiin yhdistyksen pienoislipulla samoin kuin näiden kuvien ottajaa.

Juhlaohjelmaan kuului myös näytös miten "Hevosen malja" otetaan reserviratsastajien tapaan.

Talon pihassa sijaitseva perinnehuone odottaa virallista avaustaan.

Juhlaväki kokoontumassa avausseremoniaan.

Nauhan leikkaus ja

nauhan kappaleiden luovutus.

Nyt pääsee jo sisään!

Perinnehuoneesta löytyy jo melkoisesti

monenlaisia perinne-esineitä.

Talossa on paljon hevosia muun muassa kolme Suomenhevosta ja 35 ponia. Kaikki eivät tähän kuvaan mahtuneet.

Kenttälounaan tarjoilu sujui tottuneesti talon lottapukuun pukeutuneelta emännältä.

Lohisoppa maistui hyvältä!

Kunniapuheenjohtaja Reijo Hietamäki kertoi, että hän haluaa tarjota juhlaväelle

kakkukahvit ensi kuun alussa olevan 80-vuotispäivänsä kunniaksi.

Taina ja Mika Lehtisen talo

ja toimelias isäntäpariskunta, jolle hevoset ja ratsuväenperinteet ovat tärkeitä.

Eipä taida monen talon pihasta löytyä muistokiveä sodissa kaatuneille Suomenhevosille. Täältä löytyy!

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Käynti Lauri Viidan kotimuseossa 9.9.2016

Tampereen Pispalasta, Näsijärven ja Pyhäjärven väliseltä harjulta on kauniit näkymät kummallekin järvelle. Lauri Viita vietti lapsuutensa ja osan aikuisikäänsäkin täällä. Taustalla pilkottaa Pyhäjärvi.

Tämä on Lauri Viidan lapsuuden koti,

josta on tehty museo.

Saimme erinomaiseksi oppaaksi Lauri Viidan vanhimman lapsen DI Seppo Viidan, joka tässä isän lapsuuskodin rappusilta lausuu Gyllene Klubbenin jäsenet ja muut vierailijat tervetulleiksi museoon.

Tutustuimme museoon ensin ulkopuolelta, pihalta.

Olemme jo päässeet museoon sisälle. Eeva-Leena seuraa, kun Seppo Viita kertoo isästään.

Ryhmityimme tuoleinemme Seppo Viidan ympärille kuullaksemme, mitä hän kertoili isästään.

Isän elämänvaiheiden esittelyn jälkeen pääsimme tutustumaan museotalon muihin huoneisiin. Olemme tulossa keittiöön.

Tässä on keittiö puuhelloineen. Huomaa, miten pyykkiä ennen vanhaan kuivattiin hellan yläpuolelle kiinnitetyllä narulla.

Keittiön pöytä astioineen

Tässä ovat ilmeisesti Sepon isän ja äidin piikkarit keittiössä puulaatikon viereisellä penkillä. Kummatkin harrastivat yleisurheilua. Isä oli hyvä myös voimistelijana, äiti hyvä 100 metrin juoksija. Heidän urheiluseuransa oli Pispalan Tarmo.

Pääsimme myös niin sanottuun "fiiniin kammariin"

Tapetti, seinäkello ja kuvat ovat 1920-1930-luvuilta.

Päästä vedettävä sänky

Kirjoituspöytä

Eeva-Leena kiittää Seppo Viitaa isän elämänvaiheiden esittelystä ja monista, osin tuntemattomistakin isän runoista, joilla Seppo Viita elävoitti esitystään.

Museokierros on päättynyt.

Pyhäjärvi näkyy kauniisti talojen kattojen yllä.

Siirryimme lounaalle ravintola Pispalan Pulteriin, joka on perustettu vuonna 1968 Alkon kokeiluravintolaksi.

Ravintolan seinään on muurattu kiviä, pultereita.

Ruokalistalla on monenlaista syötävää.

Saimme hyvät paikat ravintolan ruokapuolelta.

Odottelemme ruoan tuloa.

Tässä on Pispalan Pulterin sipulipihvi. Siinä olikin paljon syömistä!

Pispalan Haulitorni, noin 50 metriä korkea maamerkki Pispalan harjulla

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Rosvopaisti Kuusalussa Virossa 17.9.2016

Suomen-poikia ja heidän leskiään sekä tukijoitaan kerääntyi 17.9.2016 kello 12.30 Tallinnan Toompea 8:aan linja-autokuljetusta varten. Rosvopaisti Kuusalussa Peeter Kivimäen tilalla oli houkutellut matkaan noin 50 henkilöä.

Mukaan linja-autoon saatiin nämä kaksi Viron armeijan sotilasta: majuri Hindrek Piiber ja vääpeli Marek Nummu.

Aivan lähtöpaikan lähellä olevassa puistikossa on Viron laivaston ja rajavartiolaitoksen perustajan Johan Pitkan muistomerkki.

Toompea 8:ssa sijaitsee Suojeluskunnan esikunta. Samassa paikassa on myös Suomen-poikien Viron toimisto.

Ylhäällä Toompean mäellä on Viron eduskunta eli Riigikogu.

Vastapäätä Riikikogua on Aleksanteri Nevskin katedraali, joka on rakennettu vuonna 1900.

Suuri, nykyaikainen linja-auto tuli aivan täyteen.

Tässä kuljemme Muuksissa kohti Pohjantähden muistomerkkiä.

Pohjantähden muistomerkki paljastettiin vuonna 1994.

Kalevi Rönnkvist toivotti 25 vuoden kokemuksella kaikki tervetulleiksi tähän Finnairin lentävän henkilöstön järjestämään virolaisille Suomen-pojille ja heidän läheisilleen tarkoitettuun rosvopaistitapahtumaan.

Seppeleen laskijat ovat valmiina.

Suomen Viron lähetystön kukkien laskussa oli mukana Suomen Virossa oleva puolustusasiamies, komentaja Jussi Voutilainen.

Edgar Sinisalu ja Peeter Kivimäe laskivat Suomen-poikien kukat.

Viron sotilasedustajat laskivat kukkansa muistomerkille, tekivät kunniaa muistomerkillä

ja kääntyivät yleisöön päin.

Kauniit kukat peittävät muistomerkin jalustan.

Sotilaspastori piti lyhyen hartauden kukkien laskun jälkeen.

Tässä seisovat Rosvopaistitapahtumaan osallistuneet Suomen-pojat Pohjantähden muistomerkin edessä.

Peeter Kivimäe rosvopaistitilaisuuden isäntä

Paisti on kaivettu esiin Peeter Kivimäen tilan pihasta hiilikasan alta foliopakkauksissaan ja

se kuljetetaan "leikkauspöydälle".

Peeter Kivimäe on kuuluisa paistinpannujen kerääjä.

Paistinpannuja taitaa olla yli 3 000 erilaista. Tässä osa pannuista naulattuna talon seinään.

Paistinpannujen lisäksi tilalta löytyy metalliromua

vaikka millä mitalla. Sepän taidot ovat kulkeneet pitkään Kivimäen suvussa.

Rosvopaisti nautittiin sisätiloissa. Se oli maukasta ja täyttävää.

Edgar Sinisalu vierustovereineen

Ruokailun jälkeen oli laulun, musiikin ja arpajaisten vuoro.

Rosvopaistitapahtumassa palkittiin rouva Kirsi-Marja Voutilainen Suomen Sotaverteraaniliiton ansiomitalilla hänen merkittävistä ansioistaan sotaveteraanien hyväksi.

Tällainen hauska mänty kasvaa Peeter Kivimäen pihassa, jossa Rosvopaistitapahtuma pidettiin.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Viemäriremontti Helsingissä syksyllä 2016

Viemäriremontti sukittamalla toteutettiin meidän Helsingin asuintalossa syys-lokakuun aikana. Se merkitsi melkoista joukkoa putkimiehiä, autoja ja teknisiä laitteitteita,

jotka sijoitettiin meidän pihaamme ja taloomme.

Kaiken lisäksi miehet ja autot vaihtuivat tuon tuostakin, kun pääurakoitsija Pro Linella oli alaurakoitsijoita, jotka

tulivat ja menivät oman aikataulunsa mukaisesti. Meidän aikaisemmin niin

hyvin hoidettu pihamme muistutti kaatopaikkaa.

Meidän sininen "pyttymme", joka oli palvellut hyvin rikkoutui, kun sitä ei saatu ehjänä irti.

Saunamme viemärin sukitusta varten jouduimme

purkamaan saunan lauteet. Ne ovat tässä odottamassa remontin valmistumista.

Asuntojemme molemmat pytyt rikottuina roskalavalla

Saunan viemäri sukituksen ja kömpelön korjauksen jälkeen

Uudet pytyt ovat nyt valkoisia.

Laattojen korjaukset pyttyjen etupuolella eivät

oikein onnistuneet ja niitä saatiin odottaa turhan kauan. Tämän korjauksen päälle on ehdotettu peltiä.

Talomme kellarissa kulkevan runkoviemärin sukittaminen vei oman aikansa.

Kellarikäytävä oli pitkään täynnä putkia ja "paineastioita".

Runkoviemäri on kaivettu esiin keskeltä kellarin lattiaa. Aukko on peitetty tilapäisellä puukannella. Meitä asukkaita motivoitiin sillä, että nyt piti runkoviemäri kaivaa esiin vain yhdestä kohdasta, kun se perinteisellä tavalla olisi pitänyt kaivaa koko matkalta.

Tällaisia kookkaita "paineastioita" oli kellarikäytävän molemmissa päissä.

Käyttövesi- ja lämmitysputket kulkevat kellarin katossa, "varaviemäriputket" käytävän seinillä ja lattialla.

Eniten harmitti se, että sukituksen jälkeen paikat, varsinkin lattiakaivot ja niiden ympäristöt olivat "likaisia", ilmeisesti sukitusaineesta ym:sta. Sain tehdä töitä pitkään ennenkuin sain tämänkin kaivonkannen siedettävään kuntoon. Kyllä hermot joutuvat tiukoille kaikilla niillä, joilla putkiremontti joko perinteinen tai sukittamalla tehty on vielä edessä!

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Essi Renvallin näyttelyssä Tampereen taidemuseossa 16.10.2016

Kävimme Eeva-Leenan kanssa tutustumassa Essi Renvallin 1911-1979 muistonäyttelyyn lokakuisena sunnuntaina Tampereella oleskelumme aikana.

TampereenTaidemuseo on entinen viljamakasiini.

Viljamakasiini on C.L. Engelin piirtämä.

Essi Renvall kuvassa nuorena aloittelevana kuvanveistäjänä valkoisessa, puhtaassa takissaan.

Mahtoiko työtakki koskaan olla näin puhdas?

Essi Renvall oli myös taitava piirtäjä. Tässä on hänen piirtämänsä omakuva.

Essi Renvall oli herkkä lapsiaiheisten muotokuvien tekijä. Tässä Aino Ristan muotokuva.

Näyttelyssä on runsaasti esillä lapsiveistoksia.

Tämä näyttelyn tunnukseksi valittu muotokuva on nimeltään Liisa. Essi Renvall elävöitti töitään maalaamalla, patinoimalla ja lisäämällä koruja sekä jopa lehtikultaa töihinsä.

Essi Renvall sai vuonna 1942 suurtilauksen WSOY:ltä 30 kirjailijamuotokuvaa. Tässä kirjailija Eeva Joenpelto

ja tässä Aila Meriluoto

Muumien luoja Tove Jansson

Pianisti Cyril Szalkiewicz

Essi Renvallin veistämät presidentit: Urho Kekkonen,

J.K. Paasikivi ja

Risto Ryti. Essi Renvall muovaili presidentti Rytin kaulaan Suomen Valkoisen Ruusun suurristin ketjuineen.

Suomen Pankin Jyväskylän konttoriin valmistunut Ihmisiä työssä kuparireliefi Eeva-Leenan ihailtavana.

Tampereelta löytyy yksi Essi Renvallin julkinen veistos Atlas-tyttö Marianpuistosta läheltä Pyynikin urheilukenttää.

Atlas-tytössä näkyy hyvin Essi Renvallin halu elävöittää myös julkisia töitään koristeilla ja väreillä. Huomaa Atlas-tytön kultainen kaulakoru ja kääröstä esiin vedetty kultalanka

sekä kultaiset sandaalit.

Patsaan lahjoitti Tampereen kaupungille Suomen Trikoo 50-vuotisen toimintansa johdosta.

Myös Helsingissä Olympialaiturin tuntumassa on Essi Renvallin kookas julkinen työ Rauhanpatsas, joka paljastettiin vuonna 1968. Vuonna 1968 tuli 20 vuotta täyteen Suomen ja Neuvostoliiton YYA-sopimuksen solmimisesta.

Rauhanpatsas takaa, mereltä päin katsottuna

ja sivulta.

Tapasin henkilökohtaisesti Essi Renvallin muutaman kerran hänen ateljeessaan Lallukan taiteilijakodissa, kun vierailin siellä tätini kanssa. Essi Renvall piirsi antamastamme valokuvasta hiilellä työn isästäni, konemestari Frans Mikael Valveesta.

Minusta hän teki kuulakärkikynäpiirroksen vuonna 1959, kun vierailin tätini luona Helsingissä. Olin silloinen parikymppinen.

Kuvasarjan loppuun sijoitan Essi Renvallin egyptiläisvaikutteisen omakuvan.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Folktingetin ansiomitalin luovutus Eeva-Leenalle 4.11.2016

Eeva-Leena oli yksi kuudestatoista henkilöstä, jotka palkittiin Folktingetin ansiomitalilla 2016. Hän oli ainoa nimistä päätellen, jonka äidinkieli ei ole ruotsi!

Svenska Finlands folktingetin standaari

Helsingin kaupungintalolle oli kutsuttu komea joukko vieraita.

Pöytä oli täynnä ihania herkkupaloja.

Juhlapuhujana oli Folktingetin puheenjohtaja, kansanedustaja Thomas Blomqvist.

Tässä seurataan juhlapuhujan puhetta.

Helsingissä palkittiin neljä kuudestatoista mitalinsaajasta. Palkittavat ovat vasemmalta Nina Gran, Jannika Lassus, Stig Stolt ja Eeva-Leena Valve.

Nina Gran sai ensimmäisenä mitalinsa.

Jannika Lassus vastaanottaa mitaliaan.

Stig Stolt oli kolmantena

ja neljäntenä Eeva-Leena.

Nina Gran kiittää mitalinsaajien puolesta Folktingetiä.

Eeva-Leena ja Elina Piirainen SRO:n toimistonhoitaja

Hienolta näyttää!

Kimmo Kaivannon "Sormet"-taideteos kaupungintalon portaikossa.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

RUK 107:n 55-vuotiskurssitapaaminen Santahaminassa 11.11.2016

Lappeenrannan maanpuolustusjuhla 20.11.2016

Juhlaohjelma

Järjestöjen liput juhlassa: Suomen lipun jälkeen Suomen Reserviupseeriliiton lippu, Reserviläisliiton lippu, Maanpuolustuskiltojen liiton lippu, Reserviläisurheiluliiton lippu ja Maanpuolustusnaisten Liiton lippu

Ennen juhlaa seurattiin silmä kovana, mihin kohtaan salia tutut sijoittuivat.

Ohjelman juonsi Etelä-Karjalan Reserviläispiirin puheenjohtaja Joonas Grönlund

Lappeenrantasalin juhlayleisöä

Rakuunasoittokunta, jonka johtajana toimii musiikkimajuri Riku Huhtasalo

RUL:n puheenjohtaja Mikko Halkilahti lausui juhlan avaussanat.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg piti juhlapuheen.

Lappeenrannan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kaupunkineuvos Heikki Järvenpää toi juhlaan Lappeenrannan kaupungin tervehdyksen.

Kansantanssiryhmä Kimurantin vauhdikkaat

esitykset jäivät juhlayleisön mieliin.

Maanpuolustusmitalitoimikunnan puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Ilkka Aspara palkitsi maanpuolustustyössä

ansioituneet yhdeksän henkilöä

Maanpuolustumitalilla miekkojen kera.

Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola kiitti kaikkia mukana olleita ja juhlanjärjestäjiä sekä lausui juhlan päätössanat, joiden jälkeen laulettiin yhdessä Maamme-laulu.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Muistohetki: 77 vuotta Talvisodan alkamisesta 30.11.2016

Itsenäisyyspäivä 6.12.2016

Den femte finlandssvenska försvarsdagen 21.1.2017

Abu Dhabin ja Dubain matka 27.1. - 3.2.2017

Siirry sivulle:

1
2

Eeva-Leena Helsinki-Vantaan lentokentällä Kyyrölän jättikukon vieressä matkamme alkuvaiheessa. Eeva-Leenan kukkokokoelmassa on yli 200 erilaista kukkoa, joista yksi on sota-aikana Kyyrölästä hänelle tuotu Kyyrölän kukko.

Nyt ollaan jo Istanbulin kentällä ja odotellaan lennon lähtöä Abu Dhabiin.

Tähän hotelli Grand Millenium al Wahdaan majoituimme Abu Dhabissa. Huoneemme numeroltaan 2009 oli 20. kerroksessa.

Näkymä huoneemme ikkunasta.

Tällaiselle linja-autolla liikuimme retkillämme. Oppaamme, alunperin turkkilainen "Sami" puhui selvää suomea avioiduttuaan suomalaisen naisen kanssa ja asuttuaan maassamme pitkään.

Abu Dhabin kaunis rantatie

Pistäydyimme tässä perinnekylässä.

Yhdistyneitten Arabiemiirikuntien lippu liehui perinnekylän yllä. Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin kuuluu seitsemän emiraattia, joista kävimme Abu Dhabissa, Dubaissa, Sharjahissa ja Ajmanissa.

Turisteille oli tarjolla monenlaista tavaraa.

Pojat yhteiskuvassa perinnekylässä

Seuraava kohteemme oli Yas-saari, joka on tunnettu Formula 1:n Marina Circuit-radasta. Huomaa myös taustalla näkyvän rakennuksen erikoinen verkko, joka suojaa sitä liialliselta auringonpaisteelta.

Satamassa oli toinen toistaan

upeampia veneitä.

Mekin pääsimme pienelle vesimatkalle yhdellä veneellä.

Tämä talo muistuttaa jättikokoista kolikkoa tai osteria.

Sheikki Zayedin moskeijan sanotaan olevan

maailman suurin ja kaunein.

Sitä se kyllä varmaan onkin ja kävijöitä riitti

moskeijan pitkiin pylväskäytäviin.

Käytävien marmoripylväissä on kukkia.

Moskeijan lattiat ja seinätkin on koristeltu kukin.

Moskeijat sisätiloja valaisevat ja koristavat

suuret

kattokruunut.

Toisen matkapäivän illalla osallistuimme dhow-risteilylle

ja saimme nauttia siellä runsaan

illallisen ja katsella satumaisesti

valaistua Abu Dhabin siluettia.

Kolmannen päivän aamuna varhain lähdimme Dubaihin. Matkaa Abu Dhabista oli toistasataa kilometriä.

Dubain emiirikunnan sheikki Mohammedin kuva tuli esille monessa paikassa.

Ensimmäinen pysähdyspaikkamme Dubaissa oli tämä ostoskeskus. Sen kerrotaan olevan maailman suurin ja se on täynnä merkkiliikkeitä.

Maailman korkeimpaa rakennusta, Burj Khalifaa, runsaat 800 metriä, ei tahtonut saada

lähieteäisyydeltä mahtumaan kuvaan muuta kuin tässä vaaka-asennossa.

Tällä kohtaa näytetään iltaisin värikäs musiikin

tahdissa "tanssiva vesisuihkunäytös".

Kävimme syömässä ostoskeskuksessa. Jussi ja minä valitsimme tällaisen banaanilätyn.

Myös elämää vanhassa Dubaissa pääsimme katsomaan. Pistäydyimme Dubain museossa.

Tässä Eeva-Leena ja minä museon pihalla kirkkaassa auringonvalossa.

Sisällä museon näyttelytiloissa oli niin pimeää, että ei tahtonut oikein nähdä mitään.

Helmien sukeltaminen ja kalastus olivat vanhan Dubain elinkeinoja.

Ylitimme taksiveneellä

pienen Dubain lahden ja kävimme

sen toisella puolella sijaitsevissa

kulta- ja maustesoukeissa. Tässä on maailman suurin vihkisormus Dubain kultasoukissa!

Seuraava hotellimme oli nimeltään Double Tree by Hilton Dubain Barshan kaupunginosassa.

Tässä on hotellin sisäänkäynti. Hotelli sijaitsi hyvin lähellä Mall of Emirates - ostoskeskusta, jonne oli liikkeiden lisäksi rakennettu laskettelukeskus.

Laskettelukeskuksen rakenteet erottuvat tässä kuvassa ostoskeskuksen katolla.

Seuaavan päivän aamuna kävimme mattokaupassa, jossa esiteltiin mattojen valmistusta ja tarjottiin niitä myös ryhmällemme. Me emme ostaneet mitään, mutta joku ryhmästämme (34 henkilöä) kyllä osti.

Kyllä matot olivat pehmeitä ja mukavia kävellä myös paljain jaloin.

Mattoliikkeen jälkeen teimme lyhyen kaupunkikiertoajelun

ja pääsimme rannalle, jossa sijaitsee tämä seitsemän (7) tähden hotelli Burj Al Arab vapaasti käännettynä "arabien torni"

Tällä tavoin otetaan tämä hieno hotelli käsiin!

Toinen hotelli samalla rannalla muistuttaa meren aaltoa.

Tässä on sisääntulo erääseen hallitsijan palatsiin.

Teimme matkan Palmusaareen Monoraililla, junalla, joka liikkui ilman kuljettajaa.

Näkymä Monorailin etuikkunasta.

Akvaariotilan katon koristemaalauksia

Siirrytään katsomaan akvaariota ja sen kaloja.

Akvaario voi täyttää koko seinän.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Siirry sivulle:

1
2

Suomen-poikien kirkkopyhä ja itsenäisyysjuhla Tallinnassa 18.2.2017

Tallinnan satamasta lähdimme

lyhyelle kiertoajelulle kaupungin vähemmän tunnettuihin kaupunginosiin

ohi entisen helikopterien laskeutumispaikan

ja Patarein linnoituksen/vankilan

aina Merimuseolle asti ja sieltä kiertäen Kaarlin kirkolle.

Kaarlin kirkon kaksoistornit

Suomen-poikien muistokivi Kaarlin kirkon seinässä

Alttarin yläosassa on Johann Köhlerin maalaus Jeesus vuodelta 1879.

Alttarin alaosan maalaukset on tehnyt Sally von Kügelgeni vuonna 1889.

Kirkkopyhän osanottajia

Sotilaspappi Peeter Paenurm saarnasi ja luki vuonna 2016 kuolleiden Suomen-poikien ja Viron vapausodan Tallinnan yhdistyksen jäsenten nimet.

Jaak Aus avusti ehtoollisen jaossa. Suomen Viron suurlähettiläs Kirsti Narinen lauloi kolme laulua kirkkojuhlasssa.

Kirkon mahtava kruunu

Varsinainen itsenäisyysjuhla lounaineen pidettiin Viron kansalliskirjaston tiloissa.

Itsenäisyysjuhlassa palkittiin kolme henkilöä Suomen Sotaveteraaniliiton ansiomitalilla: ensimmäisenä suurlähettiläs Kirsti Narinen.

Suurlähettiläs kiittää palkittujen puolesta.

Suomen-poika Edgar Sinisalu esitti Suomen-poikien tervehdyksen ja kertoili käynnistään Itsenäisyyspäivän vastaanotolla Tasavallan Presidentin linnassa 6.12.2016.

Juhlayleisö seurasi tiiviisti puheita. Etualalla on komentaja Jussi Voutilainen.

Juhla päättyi Suomen-poikien kunniamarssiin,

joka laulettiin seisten.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

77 vuotta Talvisodan päättymisestä

Pohjolan eläinten kokoelma Tukholman eläinmuseossa

Lounaalla Tallinnassa

Kävimme Eeva-Leenan kanssa pikaisesti Tallinnassa nauttimassa lounaan Scheeli-nimisessä ravintolassa. Matkustimme Viking XPRS:llä edestakaisin.

Siirryimme Tallinnan satamasta vanhaan kaupunkiin poljettavalla pyörätaksilla. Hinta oli 25 euroa henkilöltä, jota kyllä paljoksuimme. Taisi polkija vähän "höynäyttää" meitä?

Meillä oli vahva polkija ja hänellä apunaan vielä sähkömoottori. Hän ajeli pitkin raitioteitä ja sopivissa kohdissa myös jalkakäytävillä.

Ravintola Scheeli sijaitsee vanhalla torilla (Vana turg 2) vastapäätä Tallinnan kaupungintaloa ja sen tornia sekä

Olde Hansa ravintolaa.

Ravintola Scheeliin päästääkseen pitää kiivetä nämä marmoriportaat ylös.

Ravintolatilojen tyyli on kirjattu rappuseinälle.

Vastassa on vanhan pankkiirisuku Scheelin art nouveau-tyyliin koristellut tilat täytettyine riikinkukkoineen.

Art nouveau-tyyli näkyy myös näissä seinäkoristeissä. Tyyli ei ole aivan yhtä runsasta ja kiemuraista kuin Keski-Euroopassa.

Ravintolan kattoa koristavat romanttiset kuvat ja

Art nouveau-lamput.

Olin tilannut pöydän ennakkoon netissä. Saimme salin parhaan pöydän.

Ravintolan baari ja tarjoilutiski. Takana on keittiö.

Kulku keittiöön ja henkilökunnan lepotilaan on erotettu muista tiloista koristeellisella seinäkkeellä.

Meitä palveli Indrek-niminen viinuri, joka puhui selvää suomea.

Tilaukseemme kuului kolmen ruokalajin lounas, jonka aloitimme kuohujuomalla.

Eeva-Leenan alkuruokana oli tomaatticarpaccio.

Tässä on minun silli-ja mätipitoinen alkuruokani.

Eeva-Leena halusi hunajamausteista lohta ja kertoi sen olevan hyvää.

Minä tilasin possua, enkä pettynyt, sillä se oli viskimausteista. En ole pitkään aikaan saanyt yhtä hyvää possua!

Kuvasin tähän vain oman jälkiruokani. Eeva-Leena otti sen tilalle jäätelöä.

Ravintolalaskun loppusumma oli 65,00 euroa juomineen. Emme juoneet muuta kuin kumpikin yhden oluen, sillä auto odotti meitä Katajanokan satamassa. Voimme hyvin suositella ravintola Scheeliä. Ruoka on hyvää ja palvelu ensiluokkaista. Ravintola Scheeli kuuluu Tallinnan 10 parhaimman ravintolan joukkoon!

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Clasun pojat vm 1960 koulullaan 27.5.2017

Gyllene klubbenin kevätretki 30.5.2017

Smoolannin Husaarien 90-vuotisparaati 11.6.2017 Eksjössä

Badhotellet Tranåsissa

Matkallamme Smoolannin husaarien 90-vuotisjuhallisuuksiin Eksjöhön yövyimme tässä mielenkiintoisessa Badhotellissa 9-10.6. Hotellin tunnuslause on "Me asetamme kultaiset kehykset oleskelullenne".

Kylpylä-ja kokoushotelli on perustettu jo vuonna 1899, ja se on tarjonnut palveluitaan monelle Ruotsin kuuluisuudelle esimerkiksi Tage ja Aina Erlanderille ja TV-julkkis Lennart Hylandille sekä monelle 1930-1940-luvun kirjailijalle.

Hotelli sijaitsee pienessä Tranåsin kaupungissa vain noin 50 kilometrin päässä Eksjöstä. Hotellin sisustus on pääasiassa viime vuosisadan alkupuoliskolta.

Saimme huoneen kolmannesta kerroksesta. Tässä kolmannen kerroksen käytävää!

Tauluja, lipastoja ja sohvia on siellä täällä pitkin kerroskäytäviä.

Meidän huoneemme oli 351.

Sisäkuva huoneesta

Oleskelutiloissa oli erilaisia koristeita menneeltä ajalta. Tässä ikkunapenkki lamppuineen ja koristeineen.

Tässä puolestaan on vanha peili pöytineen.

Baarikaapista löytyy lukuisa määrä kalliita viskejä.

Baarin seinillä riippuu monien kylpylähotellin historiaan liittyvien henkilöiden muotokuvia. Tässä on asianajaja, kirjailija Fritiof Nilsson Piratenin (1895-1972) muotokuva. Nilsson Piraten on kuvannut elämää Skoonessa ja erityisesti myös tässä kylpylähotellissa sen loiston päivinä.

Varmaan pitkään kylpylässä viihtynyt asiakas sai kuvansa seinälle.

Tällaisia kauniita naismuotokuvia on baarin seinällä useita.

Nautimme hotellin ruokasalissa ilta- ja aamuateriamme. Huomaa kirjailija Nilsson Piratenin kuva menyn kannessa. Hänellä oli tapa sanoa: "Ei ole syntiä pitää hyvästä ruoasta!"

Tässä on näkymä ravintolan ikkunasta kylpylän puistoon. Pieni musta piste nurmikolla, juuri ylittämässä puistotietä on akkukäyttöinen ja itseohjautuva ruohonleikkuri, joka hääri ahkerasti työssään koko illan.

Puisto päättyy Mustajokeen (Svartå), jonka rantaan on rakennettu nykyaikainen ulkoilmakylpylä

lämmitettävine "uimapaljuineen" ja tynnyrisaunoineen. Kokeilimme myös niitä.

Kylpylähotellin toisessa kerroksessa, alimman parvekkeen kohdalla sijaitsee kuninkaallinen sviitti, jota pääsimme myös kurkistamaan.

Kuninkaallinen makuuhuone ja

oleskelutila. Sohvalla ei istu kuningatar Silvia, vaan hotellin vastaanottovirkailija. Hän kertoi, että kuningasperhe on useamman kerran käyttä
nyt sviittiään. Myös meidän mielestämme kannattaa käydä kylpylässä, vaikka ei pääsikään kuninkaalliseen sviittiin. Hotellilla on vahvat perinteet ja pitkä historia.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Sastamalan Pyhän Olavin kirkko kesällä 2017

Matka Bremeniin 28.8.-1.9.2017

Majoituimme vanhassa kaupungissa sijaitsevaan Radisson-hotelliin, josta oli vain lyhyt kävelymatka vanhan kaupungin nähtävyyskohteisiin.

Vanhan kaupungin kartalle on merkitty kaikki tärkeimmät nähtävyydet. Hotellimme oli aivan niiden vieressä.

Vanha raatihuone sijaitsee torin laidalla ja sen vieressä vasemmalla on Jumalan Äidin kirkko. Torilla näkyy bremeniläisten joukossa myös turisteja.

Raatihuoneen edessä on Rolandin patsas. Se on seissyt paikallaan vuodesta 1404 oikeamielisyyden ja vapauden symbolina. Rolandin patsas on 555 senttimetriä korkea. Se on suurin Saksassa olevista 26 Rolandin patsaista. Patsas kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.

Raatihuoneen läntisessä päädyssä on Bernhard Marksin vuonna 1951 muovaama patsas "Bremenin kaupunkimusikantit". Patsas on otettu Bremenin kaupungin tunnukseksi.

Raatihuoneen edessä on kaunis pylväskäytävä.

Raatihuoneen itäisen päädyn ovea vartioivat haarniskoidut ritarit.

Kauppakiltojen talo (Schütting) seisoo vastapäätä raatihuonetta. Talossa sijaitsee Bremenin kauppakamari.

Torin länsipäädyssä on vanhoja taloja, joissa on tiloja muun muassa pankille, apteekille ja ravintolalle.

Pyhän Pietarin tuomiokirkko on torin itäisessä päässä. Kirkko on eräiltä osiltaan yli 1200 vuotta vanha.

Kirkon päädyn mosaiikit ovat vuosien kuluessa jonkin verran haalistuneet.

Kirkon oven vedin.

Jaakko ja kirkon pääovea vartioiva lohikäärme

Kirkko oli sisältä melko pimeä.

Hotellimme ulottui myös tälle Böttcherstrasselle, jota sanotaan Bremenin "salaiseksi pääkaduksi". Katu on täynnä taideteoksia, pieniä liikkeitä ja ravintoloita.

Tässä on yksi kadun patsaista.

Hotellimme sisäänkäynti tai oikeastaan "uloskäynti", sillä kävelykadulla ei ole lainkaan ajoneuvoliikennettä.

Pistäydyimme lounaalla tässä StäV-ravintolassa, joka on oikeastaan "poliittisen historian yksi sivu". Ravintolan seinät ovat nimittäin täynnä Itä-Saksan historiaa: kuvia ja esineitä. Ruoka oli vahvaa saksalaista olutta, possua ja perunoita. Sattumalta tapasimme ravintolan omistajan, Harald Grunertin, joka on kehittänyt koko ravintolan toimintaidean. Hänellä on ravintoloita Berliinissä, Bremenissä, Hannoverissa ja Kölnissä. Hän oli käymässä Bremenissä ja antoi minulle ravintoloittensa esitteen ja samalla kertoili, että hänellä on suomalainen vaimo.

Vanha Itä-Saksan lippu pinsseineen.

Tämä on StäV-ravintoiden lasinalunen.

Samaisella Böttcherstrassella tapasimme nämä kaksi poliisia: "Heidin" ja "Bernhardin", jotka varoittivat meitä taskuvarkaista.

Bremenin vaakunatunnuksen avain näkyy myös kaduilla kaivonkansissa. Berliiniläiset sanovat, että Berliini on Saksan lukko, mutta bremeniläiset kertovat, että heillä on avain siihen lukkoon.

Tällä sähköjunalla teimme lyhyen kaupunkikierroksen ja kolmella raitiovaunulla: 3, 4 ja 6 pidemmät ajelut

Bremenin kaupungin halki virtaa leveä Weser-joki, joka ulottuu aina Pohjanmerelle asti.

Teimme pari tuntia kestävän purjehdusmatkan Weserillä. Meidät yllätti Weserin leveys ja se, kuinka suuret alukset joella liikkuvat. Bremenin satamahan on Bremerhaven ja matka sinne laivalla kestää 3 tuntia. Bremerhavenin kautta laivataan suurin osa Saksan autoteollisuuden tuottamista autoista. Samoin sitä kautta tuodaan valtaosa Saksaan tulevista ulkomailla valmistetuista autoista.

Pistäydyimme myös läheisessä Schnoorin korttelissa, joka on täynnä vanhoja koristeellisia taloja, pieniä kauppoja ja ravintoloita.

Kadut Schnoorissa ovat todella kapeita.

Tässä pikkuisessa talossa kävimme

syömässä "Bratwurstin" ja juomassa

lasillisen olutta. Olimme lyhyeen matkaamme täysin tyytyväisiä.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Gyllene klubbenin päivä 9.11.2017

Gyllene klubbenin tapahtumapäivä 9.11.2017 alkoi Svenska teaternin päivänäytöksellä Ove.

Svenska teaternin eteisen lattiassa oleva naiskuvio

Eeva-Leena jakaa lippuja teatterin eteisessä.

Svenska teaternin vahtimestari kertoi palvelleensa teatteriaan jo yli 30 vuotta.

Teatterin jälkeen menimme lounaalle La Famiglia- nimiseen ravintolaan Keskuskadulle.

Ruoka oli hyvää eikä se ollut kovin kallista.

Lounaan jälkeen jatkoimme matkaa Ateneumiin, jossa oli von Wrightin veljesten maalausten näyttely. Tässä me tulemme kovaa vauhtia!!

Eeva-Leena oli tilannut ruotsinkielisen opastuksen.

Vanha Haminalahti, Ferdinand von Wright 1854. Veljesten Magnuksen, Wilhelmin ja Ferdinandin kotitalo Haminalahdessa lähellä Kuopiota.

Sikoja ja harakoita, Ferdinand von Wright 1875

Elonkorjuuta kauan sitten.

Wrightin veljesten Ruotsissa piirtämä lintukirja, joka olisi kiva omistaa.

Harakan kuva on tästä kirjasta.

Sisäkuva Mariebergin verstaasta Ruotsissa, Ferdinand von Wright 1850/1852

Ferdinand von Wrightin lentävä juhlapukuinen merilokki

Ferdinand von Wright, nuorin veljeksistä halvautui ja saattoi maalata vanhemmalla ikää vain makuulta.

Tässä maalauksessa on närhiä ja

tässä tilhiä.

Wrightin veljekset maalasivat myös maisemia. Tässä Annankatu 15 kylmänä talviaamuna Helsingissä. Magnus von Wright 1868

Tämä puolestaan on jostain muualta päin Helsinkiä.

Tälläinen oli Katajanokka ennen. Magnus von Wright 1868

Huuhkaja iskee jänikseen, Ferdinand von Wright 1860

Helsingin siluetti rakennuksineen ja ihmisineen 1800-luvun puolivälissä 360-asteen ympyräkankaalla esitettynä.

Ferdinand von Wrightin Taistelevat metsot 1886 on ollut kopiona monessa suomalaiskodissa.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

128. MPK:n vierailu Eduskuntatalossa 13.11.2017

Kyproksen matka maaliskuussa 2018

Teimme Eeva-Leenan kanssa maaliskuun puolen välin tienoissa matkan Pohjois-Kyproksen turkkilaiseen tasavaltaan. Sinne matkusti koko koneellinen suomalaisia, noin 200.

Meidät jaettiin jo lentokentällä useaan ryhmään. Meidän ryhmässämme oli vajaat 50 suomalaista. Liikuimme tälläisellä linja-autolla. Oppaamme nimi oli Okan. Hän osasi suomea. Me kutsuimme häntä "Håkaniksi". Kuljettajan nimi oli Seltzuk.

Tässä "Håkan" kertoo antiikin kaupunki Salamista, jonka raunioita kävimme ihailemassa.

Nämä pylväät ovat kestäneet hyvin ajan hammasta ja ehkä useammankin maanjäristyksen.

Salamis antiikkikaupungissa oli muun muassa kylpylä. Tässä on naisten kylpylän "uima-allas" patsaineen.

Jaakko ja Salamis-kaupungin rauniot

Seuraava kohteemme oli Pyhän Barnabaan luostari, johon on sijoitettu ikonimuseo.

Tässä on malliksi yksi ikoni museosta: Pyhä Nikolaus.

Luostarin sisäpiha

Tässä kävelemme Nikosiaan - jaettuun kaupunkiin.

Kartta Nikosian jaetusta kaupungista

Olemme ottomaanien Karavaaniseraljin sisäpihalla Nikosian turkkilaisella puolella.

Basaarikuja Nikosian turkkilaisella puolella

Paluumatkan varrelle hotelliin osui tämä komea moskeija.

Ensimmäinen hotellimme oli suuri ***** -tähden Salamis Bay Conti hotelli, joka sijaitsi meren rannalla. Hotellissa oli monta osaa: pari korkeaa hotellirakennusta ja useampi matala.

Tässä on hotellin matalampaa siipeä uima-altaineen. Eeva-Leena kävi uimassa tässä altaassa pari-kolme kertaa ja myös taustalla näkyvässä meressä saunomisen jälkeen.

Nyt olemme matkalla Pohjois-Kyproksen kärkeen.

Tähän kohteeseen Pyhän Andreaksen luostariin emme päässeet tutustumaan, kun se oli vielä kiinni. Luostaria esittelevä pappi ei ollut vielä paikalla, mutta tuli meitä vastaan, kun olimme jo poislähdössä.

Sen sijaan tutustuimme lähietäisyydeltä villiaaseihin, jotka käyskelivät luostarin piha-alueella "kerjäämässä" porkkanoita.

Kovin olivat kesyjä! Ne halusivat porkkanoita, mutta meillä ei ollut niitä mukana.

Paljon mainostettu Golden Beach oli aivan tyhjä. Ei yhtään auringonpalvojaa.

Eikä kukaan mennyt uimaan. Eeva-Leena liotti vain varpaitaan.

Tämä keltainen pensas (joku Akaasialaji) on vallitseva koko Pohjois-Kyproksella.

Lounaspaikkamme henkilökunta otti meidät vastaan taputtamalla. Olimme ensimmäinen linja-autolasti turisteja sinä päivänä.

Ravintolan eksoottinen sisäpiha

Lounaan jälkeen jatkoimme matkaa pienoismallipuistoon.

Sinne on rakennettu saaren tärkeimmät nähtävyydet pienoismalleina.

Seuraavassa pysähdyspaikassa näimme tämän Agios Afksentioksen kirkon, joka entisöity EU:n, siis osin meidän rahoillamme.

Vanha oliivien murskauslaite on esillä samassa kylässä.

Seuraavan päivän ohjelmaamme kuului - kuinkas muuten - käynti mattoliikkeessä.

"Kovat kauppiaat" etualalla. Toinen heistä, etummainen osasi suomea.

Mattoja ei yleensä saa kuvata. Tässä on kuitenkin muutama esitelty matto.

Kävelemässä Famagustan vanhaan keskustaan.

Tässä on Pyhän Nikolaoksen katedraali, joka on nykyisin moskeija.

Sisäkuva kirkosta. Huomaa saarnamies ja muutama kuulija lattialla istumassa.

Turkulaiset matkakumppanimme

Tässä on toisen hotellimme, Riverside Holiday Villagen vastaanotto. Olimme tässä "puutarhahotellissa" neljä yötä.

Kuva uima-allasalueelta

Tässä on aikuisten allas, jossa oli noin 18-asteinen vesi.

Hotellialueen pihaa ja käytäviä reunustavat kauniit pensaat. Tämä taitaa olla joku Ihmeköynnöslaji eli Bougainvillea glabra.

Tälläiset käytävät johtivat majapaikkaamme.

Kauniita pensaita on joka paikassa.

Jouduimme kipuamaan näitä portaita toisessa kerroksessa olevaan huoneeseemme.

Kartta Riverside Holiday Villagesta

Kyproksella on vasemman puoleinen liikenne.

Taas olemme lähdössä, nyt vanhemmalla bussilla ja omistajan itse ohjaamana.

Istuin takaoven kohdalla, jolta penkiltä saattoi jopa pudota alas oviportaisiin. En pudonnut, mutta löin pääni hattuhyllyyn, jotta en putoaisi portaisiin.

Matkakumppaneita koru-ja nahkaliikkeen logon edessä

Eeva-Leena ei ostanut koruja, vaan sandaalit tältä pojalta.

Bellapaisin luostarin seinät kohoavat korkealle.

Osa vanhan luostarin maalauksista on säilynyt. Tämä on pääoven yläpuolella.

Kaunis holvikäytävä luostarissa

Kyrenian kaupungin linnoitus ja

satama

Kaupungin keskuskadulle on vuonna 2016 paljastettu kaunis korkokuva.

Tässä on kuvateksti korkokuvasta myös englanniksi.

Tähän yhteiskuvaan on hyvä lopettaa tämä kuvakertomus. Nähtävyyksiä Pohjois-Kyproksella ei niin kovin paljolti ollut, ja oppaamme "Håkanin" juomarahapyynnöt koettiin kiusallisiksi. Päästiin sentään melko mukavasti kotiin, jonne oli kiva palata talven keskelle.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Gyllene klubben tutustumassa Timo Sarpanevan näyttelyyn ja OP:n Vallilan toimitaloon

MuotoilijaTimo Sarpanevan esittely

Timo Sarpanevan suunnittelemat esineet ulottuivat

lasiesineistä

sirottimiin

ja patoihin.

Nämä Festivo-kynttilänjalat ovat yleisiä suomalaiskodeissa.

Tämän lasiveistoksen nimi on "Pilvet"

"Kajakki"

Sarpaneva hallitsi lasin muotoilun

ja värit.

Tämä teos on nimeltään "Protuberans II"

"Orkidea"-maljakko

Mäntyniemen hopeinen kahvikalusto

Tyytyväinen Martti Ahjo eli "Masa" lepää näyttelykierroksen jälkeen Eero Aarnion pallotuolissa.

Seuraava kohteemme oli OP:n Vallilan toimitalo

Toimitalon seinät eivät ole kaikki suoria, vaan ne ovat eräiltä osiltaan kuin laivan kyljet.

Sisäänkäynti on tästä Gebhardinaukio 1:stä.

Tässä on itse Hannes Gebhard osuustoiminnan isä ja taloustieteen professori

Saimme oman oppaan, joka ohjasi meitä puolentoista tunnin ajan läpi koko korttelin.

Kortteliin oli yhdistetty taitavasti vanhaa ja uutta rakennuskantaa.

Tässä kipuamme toiseen kerrokseen, jossa on korkea, katettu sisäpiha.

Lasikatto on 25 metrin korkeudessa.

Taidetta löytyy joka puolelta. Tässä on Wäinö Aaltosen Marjatta-veistos

Kyllä lasikatto on korkealla!

Sisäpihalle "katsovat" toimistohuoneet.

Nina Ternon hevonen

Leveitä,valoisia käytäviä on ympäri korttelia.

Tässä on Laila Pullisen mahtava veistos, jota ei sijoitetakaan ihan minne vaan painonsa vuoksi.

Olemme kuulolla!

Sisääntuloaulan vaihtuvan näyttelyn nimenä oli "Työ". Suurin teos on Juho Rissasen "Lastaajat" vuodelta 1909.

"Työ"-teemaan sopii myös tämä Kaj Stenvallin "Lopputili", 1973.

Tämä taulu on Eero Nelimarkan ja on nimeltään "Lukeva tyttö", 1973.

Taulut kylpevät valossa, kun sisääntuloaulan ikkunat ulottuvat katosta aivan lattian rajaan saakka.

Kymenlaaksolaisen taidemaalari Jaakko Mannisen työ: "Elokuun iltapäivä", 1975.

Kierros on tehty ja siirrymme läheiseen Antellin kahvilaan virvokkeille.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Äitienpäivälounas Porvoossa 13.5.2018

Porvoonjoen ylittävältä sillalta avautuu kaunis maisema:ranta-aitat ja Porvoon tuomiokirkko. Aikanaan laivat toivat lastinsa tänne asti ja purkivat sen aittoihin.

Tällaisia kapeita katuja, joilla on mukulakivet on hankala kävellä, mutta vanha Porvoo on sen arvoinen nähtävyys.

Vanha raatihuone valmistui 1764. Se on muuten yksi vanhimmista raatihuoneista Suomessa. Raatihuoneen takana, joka tänä päivänä on museona sijaitsee meidän ruokapaikkamme Meat District.

Tässä on ravintola Meat Districtin lihaisa ruokalista.

Viinuri odottelee tilaustamme.

Ravintolassa on - kuinkas muuten - tällainen valtaisa lihakaappi.

Viktor oli piirtänyt kaikille äideille tällaisen tervehdyksen. Niissä kaikissa on äitienpäiväonnittelu ja "kännykkä".

Sampanja kuuluu juhlaan.

Viktor, 5 v on tottunut ravintolassa kävijä.

Tässä näkyy melkein koko joukko paitsi valokuvaaja.

Tällaisella liha- ja leipälautasella aloitettiin.

Viktorkin sai osansa.

Tässä ollaan jo väliruoassa, joka on "lätkäisty" voipaperille - ei siis lautaselle. Lihaa oli siinäkin!

Koko viisiosaisen menun syöminen kesti pari tuntia. Ruoka maistui meistä kaikista oikein hyvältä. Kiitos ruoasta ja yhdessäolosta!

Pois lähtiessämme kävimme tutustumassa Porvoon, vanhaan (valmistui 1200-1300-luvun vaihteessa) tuomiokirkkoon, joka on moneen kertaan ryöstetty ja tuhottu. Viimeksi kirkon kattorakenteet tuhosi tuhopoltto vuonna 2005. Kirkko oli restauroinnin takia poissa käytöstä kolme vuotta ja vihittiin uudelleen käyttöön vuonna 2008.

Kirkkopiha ja kellotorni

Viktor vakavana kirkonpenkissä.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Sotaveteraaniliiton XXVIII liittokokous ja -juhla Kauhavalla 2-3.6.2018

Osallistuimme Eeva-Leenan kanssa Suomen Sotaveteraaniliiton XXVIII liittojuhlaan Kauhavalla. Asuimme Kauhavalla entisissä lentosotakoulun tiloissa. Suomen ilmavoimathan kuten myös puolustusvoimat täyttivät 100 vuotta tänä vuonna.

Kauhavan lentokentän laidalle on jätetty kaksi Fouga Magister suihkuharjoituslentokonetta muistuttamaan entisistä ajoista. Valmet rakensi kaikkiaan 62 Fougaa vuosina 1958-1967. Kymmenen Fougaa tuhoutui kuolemaan johtaneissa lento-onnettomuuksissa vuosina 1970-1985. Koneessa ei ollut heittoistuinta.

Tämän portin kautta käytiin majapaikkaamme Lentohotelliin, joka on rakennettu jo vuonna 1929.

Nykyisen Lentohotellin tiloissa on aikanaan toiminut muun muassa "Lentojoukkojen teknillinen koulu" ja muita Ilmavoimien teknillisiä koulutusyksikköjä..

Rakennuksen piirtänyt arkkitehti Elsa Arokallio sai vaikutteita rakennukseensa marokkolaisesta atrium-pihasta.

Sisäkuva hotellin yhdestä siivestä.

Linnarakennus eli Lentohotelli ulkoa kuvattuna.

Härmän kylpylän päärakennus Kauhavalla

Kenttäjumalanpalvelus pidettiin Härmän kylpylän Anssin Jussin Areenalla

Emeritus kenttäpiispa Hannu Niskanen saarnasi jumalanpalveluksessa ja Laivaston Soittokunta sekä veteraanikuoro avustivat.

Eeva-Leena odottelee jo Areenan edessä liittojuhlan alkua.

Tuttuja veteraaneja seurassaan Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltola

Sotaveteraanit ja tukijäsenet asettuvat paikalleen.

Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Esko Petäjä toivotti juhlavieraat tervetulleiksi.

Juhlapuheen piti entinen pääministeri Esko Aho.

Veteraanien tarkkaavaista rivistöä

Valtiovallan tervehdyksen esitti elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Juhlavieraita oli kaikkiaan noin 300.

Liiton puheenjohtajaksi toiselle kaksivuotiskaudelle valittu Erkki Heikkinen kiitti juhlan järjestäjiä ja lausui juhlan päätössanat.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Luokkatapaaminen Tampereella 7.6.2018

Tampereen klassillisen lyseon vuoden 1960 ylioppilasluokka kokoontui 7.6.2018 Tampereen Museokeskus Vapriikkiin tutustuakseen"Vapaussota - veljessota"-näyttelyyn. Katsottavaa näyttelyssä oli yllin kyllin. Asiat ja esineet olivat hyvin tuotu esiin.

Yritän näillä kuvilla esitellä keskeisiä kohtia näyttelystä ja vähän myös luokkakavereitani.

Tässä taulussa pyritään kuvaamaan millainen Tampereen kaupunki oli 1910 -luvulla, vähän ennen sotaa.

Silloin Tampere oli varuskuntakaupunki ja siellä oli venäläisiä sotilaita, kasakoita.

Suomen kartassa on kuvattu sodan rintamalinjat.

Vuoden 1918 sodassa oli mukana myös tykistöä. Tässä on yksi tykki malliksi.

Molemmat osapuolet syyllistyivät sodassa julmiin teloituksiin. Luokkatoverini Simo Mäkinen seisoo kiväärinpiippujen edessä.

Molempien osapuolten kehoituksia ja näkemyksiä sodan keskellä.

Tampereen taistelun jälkeen moni tamperalaiskoti näytti tällaiselta.

Vanha koulumme Tampereen klassillinen lyseo säilyi sodassa. Tässä epätarkassa kuvassa valkoiset marssivat lippuineen koulumme ohi.

Museokeskus Vapriikki on saanut kunniamaininnan tästä hyvin kootusta Tampere 1918 - näyttelystään.

Olimme tyytyväisiä museokierrokseemme ja tässä muistelemme, miltä johdinauto, "trollikka" näytti kauan sitten.

Pidimme pienen virkistystauon ennen siirtymistämme lounaalle ravintola Tampellaan.

Ravintola Tampella on oikealla näkyvässä Tampellan puuvillatehtaan talossa aivan Tammerkosken rannalla.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Katsomassa 13.7.2018 alle 20-vuotiaiden yleisurheilun MM-kilpailuja Ratinan stadionilla Tampereella

Sotavahinkosäätiön matka Hamina Tattooseen 3.8.2018

Kahvikonsertti Wuolijoen kartanossa 18.8.2018

Jämsässä marjoja hakemassa 28.8.2018

Kävimme Eeva-Leenan kanssa 28.8.2018 junalla Jämsässä tapaamassa Seppoa ja Liisaa sekä

poimimassa punaisia viinimarjoja heidän Jämsänjoen rannan tuntumassa sijaitsevan rivitalonsa pihapiiristä.

Jämsänjoen rantaa myötäilee kävelytie.

Jämsänjoessa heidän talonsa läheisyydessä on usean veneen ja laivan satamapaikka.

Osa veneistä on suuria: entisiä Päijänteen hinaajia ja nykyisiä luksusjahteja

Eeva-Leena marjapensaan kimpussa.

Saimme marjoja melkein kaksi ämpärillistä, jotka kuljetimme junassa ja linja-autossa Tampereelle.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Pohjois-Helsingin Reserviupseerit ry 50 vuotta 31.8.2018

Oodi Helsingin keskustakirjasto

Den sjätte Finlandssvenska försvarsdagen Fredrikshamn 19.1.2019

6. Suomenruotsalaisten maanpuolustuspäivän ohjelmalehtisen kansi

Tässä ollaan linja-autossa matkalla Helsingistä Haminaan.

Rerserviupseerikoulu ja sen kenttä ottivat meidät vastaan lumisina.

Jo aamulla aikaisin oli laskettu seppele Kaatuneitten upseerien patsaalle.

Pohjoismaiset liput olivat hyvin mukana lippulinnassa.

Osanottajilla oli kerrottavaa toisilleen.

Päivän ohjelma kiinnosti niin osanottajia

kuin alustajiakin.

Maanpuolustuspäivä aloitettiin Rakuunasoittokunnan musiikkiesityksillä. Soittokuntaa johti musiikkikapteeni Aino Koskela tällä kertaa siviiliasussa.

Carl-Johan Hindsberg toivotti osanottajat tervetulleiksi. Osanottajia oli tällä kertaa lähes 200, kun ensimmäisellä kerralla oli 100.

Eversti Manu Tuominen piti esityksen syventyneestä suomalais-ruotsalaisesta maanpuolustusyhteistyöstä.

Tämä kartta liittyi hänen esitykseensä.

Osanottajilla oli mahdollisuus tehdä kysymyksiä alustajille. Tässä Poppe Taucher selaa ruotsalaista lehteä ja kysyy lehdessä olevan jutun perusteella Suomen ja Ruotsin välisestä maanpuolustustusyhteistyöstä alustajalta.

"Kuinka maanpuolustus kehittyy Ruotsissa?" oli ruotsalaisen kenraalimajuri Michael Claessonin alustuksen aiheena.

Tässä hänen tiivistelmiään.

Ministeri Jaakko Iloniemen aiheena oli "Aikamme suurvallat".

Päivän päätteeksi oli vielä paneeli, jonka teemana oli "Maailmanlaajuiset kehityspiirteet ja Suomi". Paneelin puheenjohtajana toimi ulkoasiainneuvos Anu Sallinen ja panelisteina olivat suurlähettiläs em. Pertti Torstila, ministeri Jaakko Iloniemi, ministeri Jan-Erik Enestam ja kontra-amiraali Jörgen Berggrav.

Ennen siirtymistämme illalliselle palkittiin ansioituneita osanottajia. Mitalit jakoi kontra-amiraali Juha Vauhkonen yhdessä Carl-Johan Hindsbergin kanssa.

RUK:n päärakennus iltavalaistuksessa.

Illallinen nauttiin Haminan upseerikerholla. Kerhon suurta ruokasalia koristaa taistelumaalari Hugo Backmanssonin Haminan vanhaa kadettikoulua kuvaava taulu vuodelta 1939. Etualalalla yksi päivän osanottajista ja pöytämme kadettiupseeri.

Tässä ovat illallispöytämme vastapäiset naapurimme.

ja samalla puolella hyvin lähellä ruotsalainen vieraamme, majuri Jonas Stålhandske, jota me ratsuväen miehet: Henrik Degerman ja minä tervehdimme ilolla.

Tässä me sitten istumme "juhlatuulella".

Tämä naiskvartetti "Mannerheimin Tryckin siskokset" tervehtivät meitä illallisen lomassa lauluillaan.

Lopuksi on kuva paikalla olevista hakkapeliitoista ja pääpöydän ladysta Hugo Backmanssonin taulun alla.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Tutustumismatka Adrian rannikon kuuluisimpiin kulttuurikohteisiin alkuvuonna 2019

Siirry sivulle:

1
2

Teimme Eeva-Leenan kanssa oheisen kartan osoittaman seitsemän-kahdeksan päivän tutustumismatkan Adrianmeren rannikolle tammi-helmikuun vaihteessa 2019. Poikkesimme myös Mostarissa.

Dubrovnikin Rixos hotellin huoneiden parvekkeet osoittavat merelle. Yövyimme hotellissa matkamme ensimmäisen ja viimeisen yön.

Hotellin nimi on suurin kirjaimin pääoven edessä.

Tällä linja-autolla, numero 36 liikuimme koko matkan ajan.

Toisena matkapäivänä tutustuimme Dubrovnikin muurien ympäröimään vanhaan kaupunkiin. Se on yksi Unescon maailmanperintökohteista.

Paikallinen, englantia puhuva opas esitteli meille vanhaa kaupunkia: aluksi kartalta ja myöhemmin kirkkoja ja palatseja esitellen.

Tämän Pyhän Pelastajan kirkon edessä roikkuu Kroatian lippu.

Läheisellä kirkkotorilla sijaitsevan Suuren Onofrioksen kaivon/lähteen koristeelliset vesiputkien päät

ovat taidokkaasti tehtyjä ja hauskoja.

Dubrovnikin vanhan kaupungin kadut ovat vuosien ja vuosisatojen aikana hiotuneet kiiltäviksi ja jopa liukkaiksi. Tässä ryhmämme kävelee pitkin vanhan kaupungin pääkatua Placaa (Stradunia).

Kapeita sivukatuja ja portaita pääsee liikkumaan vain kävellen.

Tämän kirkon pääoven päällä on kaunis Pietà-veistos. Vielä tätä veistosta kuuluisampi on Michelangelon Pietà-veistos Rooman Pietarinkirkossa.

Joulukoristeita oli vielä esillä vanhassa kaupungissa.

Taitavasti veistetty pylvään pää

Yksi vanhan kaupungin kirkoista on 600 vuotta vanha.

Dubrovnikin vanha kaupunki ylhäältä kuvattuna.Jatkoimme matkaamme vielä samana päivänä Dubrovnikin vanhasta kaupungista kohti pohjoista.

Tällaisia komeita vuoria oli koko ajan matkamme varrella.

Saavuimme Stonin kaupunkiin, jota ympäröi 5.5 kilometrin pituinen muuri. Muuri rakennettiin 14.vuosisadalla suojaamaan kaupungin arvokkaita suolantuotantoalueita. Kerrottiin, että tuona aikana, kun jääkaappeja ei oltu vielä keksitty, yksi kilo suolaa vastasi kolmea kiloa kultaa. Muuri näkyy kuvassa ylhäällä vuorenrinteessä.

Oppaamme "Leo" kertoilee kaupungin historiasta ja esittelee vanhaa suolavaunua. Muistelimme, että olimme aiemminkin käyneet samalla paikalla erään Adrianmeren risteilyn yhteydessä.

Eeva-Leena kahvilla Stonissa.

Tässä olemme jo odottelemassa huoneitamme Adrianmeren rannalla sijaitsevan hotellimme "Adriaticin" (Hotel Sensimar adriatic beach resort) vastaanotossa.

Tällaisessa huoneessa nukuimme kolme yötä.

Näkymä huoneestamme Adrianmerelle, suoraan länteen.

Tällainen oli näkymä pohjoiseen päin.

Kolmantena päivänä matkasimme edelleen pohjoiseen päin.

Tavoitteenamme oli Splitin ja Trogirin kaupungit, joissa molemmissa on Unescon maailmaperintökohteeksi otettu vanha kaupunki.

Ajoimme ensi Trogirin vanhaan kaupunkiin. Silloin satoi aika tavalla. Tunkeuduimme kaikki tämän hallintopalatsin/kaupungintalon katettuun sisääntuloon. Keskellä on meidän paikallinen oppaamme.

Kaupungintalon sisääntulo on koristeltu veistoksin

ja korkokuvin. Tässä korkokuvassa ratsastaa korkea hengellinen johtaja, varmaan piispa ja kaupunginjohtaja eli "Duke".

Sisääntulokatoksen kaunis katto

Kyltti kaupungintalon seinässä, jossa todetaan, että Trogir kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.

Kaupungintalon kellotorni

Trogirin katedraali on rakennettu 1200-luvulla.

Sen pääoven molemmin puolin on taidokkaita ja vuosisatoja hyvin säilyneitä patsaita

muun muassa "Aatami" ja

"Eeva". Katsokaapa leijonien ilmeitä!

Ajoimme Splitiin, jossa meille esiteltiin roomalaisajalta periytyneen Diokletianuksen (Itä-Rooman keisari/hallitsija) palatsin jäännökset. Opas, joka tässä esittelee pohjapiirrosta palatsista kertoi, että tämä on yksi parhaiten säilyneistä Rooman ajan rakennuksista,

vaikka sen sisään on vuosisatojen kuluessa rakennettu uusia taloja. Tämä käy hyvin ilmi tästä metallista valmistetusta palatsin pienoismallista.

Tämä Diokletianuksen palatsin sisällä olevan Pyhän Domniuksen katedraalin tornin kerrotaan olevan monen hääkakun mallina.

Diokletianuksen palatsiin on tuotu myös sinne kuulumaton egyptiläinen sfinksi.

Näkymiä palatsin maanpuoleisen sisäänkäynnin kohdalla

ja ulkopuolella.Tämä patsas on keskiaikaisen piispan Grgur Ninskin patsas, jonka sanotaan vastustaneen paavia ja tuoneen kirkonmenoihin kansallisen kielen latinan sijaan. Piispan varpaan hieromisen kerrotaan tuottavan onnea. Emme menneet hieromaan piispan varvasta, kun halusimme päästä sateen alta sisätiloihin.

Automme ovat valmiina paluumatkaa varten.

Aurinko ehti jo laskea ennenkuin ehdimme takaisin hotelliimme.

Seuraavan päivän vietimme hotellissamme ja kävimme hotellin SPA:ssa (Sanitatem Per Aguam= SPA eli Terveyttä Vedestä). Hieronta maksoi yhtä paljon kuin Suomessa. Noin tunnin hieronta maksoi 400 Kunaa henkilöltä.

Siellä saimme tutustua punaiseen ja siniseen järveen ajaessamme kohti Medjugorjea. Otin kuvat molemista järvistä. Minusta ne molemmat olivat sinisiä. Tässä kuvassa on järvi, jonka piti olla "punainen".

Tämä toinen järvi on selvästi sininen.

Hotellimme Medjugorjessa oli nimeltään Villa Regina. Tässä on meidän huoneemme parveke ja näkymä kadulle.

Medjugorjen kaupungista on muodostunut katolisten pyhiinvaelluskohde. Kerrotaan, että kaupungissa ilmestyi Jumalan Äiti, Maria kuudelle nuorelle 1981. Medjugorjeen matkustaa vuosittain useita tuhansia pyhiinvaltajia Euroopan katolisista maista. Kaupungin kauppaliikkeissä ja hotelleissa on paljon esillä pyhiinvaellukseen liittyviä tuotteita, kuten Jumalan Äidin, Marian patsaita, ristejä ym.

Medjugorjen kaupungista jatkoimme matkaamme kohti Mostaria pitkin Neretvajoen rantaa.

Mostariin saavuttuamme saimme paikallisen oppaan, joka kertoi meille Mostarin kaupungista ja sieltä käydyistä taisteluista. Kaupungin halki virtaa Neretvajoki, jonka yli johtaa 10 siltaa. Kuuluisin on ottamaanien 1600-luvulla rakentama vanha silta, Mostarin silta. Joen ja kaupungin itäpuolella asui 1990-luvun alussa muslimienemmistö, länsipuolella asui enemmän kroaatteja. Sotaa Mostarissa käytiin vuosina 1992-1993. Sodan alussa serbien liittoarmeija tulitti kaupungin rakennuksia vuorilta tuhoten useita kirkkoja, moskeijoja ja siltoja. Serbit ajettiin pois vuorilta kroaattien ja bosniakkien voimin vuonna 1992, mutta Mostarin silta oli vaurioitunut. Se ei ollut kokonaan rikki, vaan oli tuhottu keskiosastaan. Silta korjattiin sodan aikana tilapäisesti puurakentein ja vasta myöhemmin sodan lopulla 1993 se tuhoutui täysin. Olojen normalisoitua sodan jälkeen alettiin suunnitella sillan korjausta. Sopimus sillan korjaamisesta ja sen rahoittamisesta allekirjoitettiin vuonna 1999. Rahoitusta vanhan sillan korjaukseen saatiin muun muassa: Turkista, Italiasta, Espanjasta ja Maailmanpankilta. Vanha Mostarin silta otettiin käyttöön vuonna 2004 arvovieraiden läsnäollessa.

Tämän kujan ja sen varrella olevien kauppojen kautta kuljemme kohti Mostarin siltaa.

Eeva-Leena pitää kiinni sillan aitarakenteista.

Sillan kaari on jälleen ehjä.

Tässä on sillan kansi liukuesteineen. Huomaa sillan oikealla kaiteella seisova poika, joka kerää rahaa hypätäkseen alla virtaavaan Neretva-jokeen. Me emme antaneet rahaa, ja hyppy jäi tekemättä.

Toinen poika, vähän pienempi kuin edellisessä kuvassa sillan toisella puolella oli myös lähetetty kerjäämään.

Mostarin silta ja Neretvajoki

Palasimme Mostarista takaisin Medjugorjeen ja yövyimme siellä. Seuraavana päivänä lähdimme ajamaan kohti Montenegroa. Pysähdyimme matkamme aluksi mattokauppaan ja sen jälkeen ajoimme Trebinjen kaupunkiin. Siellä satoi. Ostimme sieltä leivonnaisia ja istuimme kahvilassa niistä nauttien.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Siirry sivulle:

1
2

Suomen-poikien kirkkopyhä Tallinnassa 16.2.2019

Jorma Viron historiamuseon, Marjamäen linnan edessä

Viron historiamuseo, Marjamäen linna avattiin korjattuna viime vuonna maan itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien yhteydessä.

Marjamäen linnan takapihalle on sijoitettu joukko "vanhan vallan" merkkimiehiä muun muassa Josef Stalin

ja Vladimir Lenin.

Me Jorman kanssa matkasimme Metsäkalmistoon, jossa kirkkopyhän järjestäjät laskivat kukat tälle Suomen-poikien muistokivelle.

Kirkkopyhän keskeinen toimija, sotilaspappi Peeter Paenurm.

Etualalla Viron Suomen-poikien perinneyhdistyksen kukkien laskijat

Kukat on laskettu.

Suomessa toimivan Suomen-poikien perinneyhdistyksen kukkien laskijat

Panssarilaivojen perinneyhdistyksen edustajat ovat vuorossa.

Viron Vapaussodan Tallinnan yhdistyksen edustajat kunniatehtävässään.

Neljä Suomen-poikaa aseveljiensä muistokivellä Metsäkalmistossa 16.2.2019. Suomen-poikia on elossa tällä hetkellä 28.

Muistokivelle kasvoi kaunis kukkameri

Hautausmaalla käynnin jälkeen oli vuorossa jumalanpalvelus Tallinnan suomalaisen seurakunnan käyttämässä Pyhän Mikaelin kirkossa.

Jumalanpalveluksen ohjelmalehtisen kansi

Kirkossa paikalla olleita Suomen-poikia ja heidän

leskiään ja muita läheisiä.

Jumalanpalveluksessa saarnasi ja toimi liturgina sotilaspappi Peeter Paenurm.

Pyhä Yrjö ja lohikäärme kirkon kantolipussa

Panssarilaivojen perinneyhdistyksen puheenjohtaja, komentaja evp, valtiotieteiden tohtori Eero Auvisen yhteisö on monen vuoden ajan tuonut tukea Suomen-pojille.

Kaaderilaulajien kirkkokonsertin ohjelman kansilehti

Kirkkoväki odottelee konsertin alkamista.

Kaaderilaulajat esittivät kaikkiaan 13 laulua,

joista viimeisenä Finlandia-hymnin.

Kirkon kellarissa tarjottujen kirkkokahvien lopuksi Kaaderilaulajat lauloivat JR 200:n hymnin.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Tukholman matka 4-6.3.2019

Meri oli matkalla melko tyyni, ja jäätä ei näkynyt juuri missään.

Talviaikaan ei laivan ulkokannella ollut ketään.

10. kerroksen hyttikäytävä on niin pitkä, että siinä tulee esiin perspektiivi.

Valokuvaaja ja

hänen vaimonsa hytissään

Tukholman 5 tähden Grand Hôtel´in takaa löytyy Ruotsin kansallismuseo.

Kauris ja leijona

Jouduimme odottelemaan tovin verran sisäänpääsyä museoon. Pääsymaksua ei ollut.

Patsasgallerian kauniita

veistoksia

Ruotsin kansallismuseossa on

maailman suurin miniatyyrimaalausten

kokoelma. Tässä on malliksi muutama teos.

Museon suurikokoisia maalauksia edustakoon tämä Gustaf Cederströmin "Kaarle XII:n ruumissaatto".

Tässä on esillä entisajan aatelismiehen koruja ja kunniamerkkejä.

Museokaupan ostosten maksamisessa oli pieniä ongelmia.

Pääsisäänkäynnin portaikossa on Carl Larssonin mahtavia seinämaalauksia.

Kustaa Vaasa ratsastaa Tukholmaan.

Myös nämä freskot ovat Carl Larssonin siveltimestä.

Matkan kuvaaja Tukholman satamaterminaalin värikkäistä muovisuikaleista kootun taideteoksen edessä.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Syntymäpäivävieraita Tohlopissa 26-28.4.2019

Minnesvårdarna - Hautausmaakulttuurin ystävien matka Tallinnaan 11.5.2019

Luokkakokous Tampereella 5.6.2019

Satakunnan lennoston toisen saapumiserän vala ja paraati Ylöjärvellä 2.8.2019

Hakkapeliitat Hietaniemessä ja Ostrobotnialla 4.9.2019

Hakkapeliitat lippuineen aloittivat syyskauden 2019 toimintansa perinteisellä tavalla suorittamalla kunniakäynnin marsalkka Mannerheimin haudalle Hietaniemessä.

Kukkien laskijat

ovat laskeneet kukat hautapaadelle.

Keltainen kukkavihko kuvastaa ratsuväen värejä.

Kunniakäynti on suoritettu

ja kukin muistelee, kuinka monta kertaa on Marskin haudalla käynyt.

Sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen oli lounaskokouksen alustaja.

Tämä on hänen aiheensa.

Lounaskokouksen hymyileviä jäseniä

eri

pöydistä.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Breitenfeldin juhlat Lappeenrannassa 6.9.2019

Merkkihenkilöiden hautoja Hietaniemen vanhalla hautausmaalla

Gyllene klubbenin jäseniä 1.10. 2019 kierroksella Hietaniemen hautausmaan vanhassa osassa Henrik Degermanin opastaessa.

Sokerileipuri Fredrik Edvard Ekberg 1825 - 1891 perusti vuonna 1852 vielä nykyisinkin Bulevardilla toimivan kahvila Ekbergin.

Arabian kielen ja kulttuurin tutkija, professori Georg August Wallin 1811 - 1852; Suomalaisen nimen alla on hänen nimensä arabiaksi.

Maamme laulun säveltäjä, Fredrik Pacius 1809 - 1891

Suurlahjoittaja ja sosiaali- ja diakoniatyön uranuurtaja Aurora Karamzin 1808 - 1902; Hautamuistomerkin on veistänyt Ville Vallgren.

Arkkitehti Carl Albert Edefelt 1816 - 1869; Hän oli Albert Edefeltin isä.

Helsingin kaupungin klassisen keskustan tekijä valtioneuvos ja senaattori Johan Albreht Ehrenström 1762 - 1847; Huomaa Helsingin keskustan kartta hänen hautakivensä edessä.

Helsingin klassisen keskustan rakentajan, arkkitehti Johan Carl Ludvig Engelin 1778 - 1840 hautamuistomerkki

Valtioneuvos, rikosoikeuden ja oikeushistorian professori Jaakko Forsman 1839-1999

Taidemaalari Helena Schjerfbeck 1862 - 1946

Säveltäjä Leevi Madetoja 1887 - 1947 ja runoilija L.Onerva eli Hilja Onerva Lehtinen 1882 - 1972

Tässä on hotelli-ja ravintola-alan yrittäjän, ratsumestari Wilhelm (Ville) Noschis´ksen 1919 - 1999 sukuhauta.

Akateemikko, arkkitehti Alvar Aalto 1898 - 1976

Taidegraafikko Pentti Kaskipuro 1930 - 2010

Vapaaherratar ja sairaanhoitaja Sophie Mannerheim; Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin sisar

Viktor, Nita, Lars ja Tove Janssonin muistokivi

Mesenaatti ja liikemies Henrik Uno Staudinger 1861 - 1912; Hän rakennutti Helsinkiin mm. Villa Johannaksi kutsutun talon ja Villa Ensiksi nimetyn talon. Emil Wikström on veistänyt heidän hautamuistomerkkinsä henkilöt.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Hakkapeliitat kunniamerkkinäyttelyssä ja lounaalla 2.10.2019

Kansallisarkiston talo on arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema.

Yksi julkisivun valopylväistä

Kunniamerkkinäyttelystä kertova "lakana".

Arkiston etutilassa on esillä presidentti Mauno Koiviston presidenttikautenaan saamia kunniamerkkejä.

Vitriinit ovat täynnä korkeita kotimaisia ja ulkomaisia kunniamerkkejä.

Oppaanamme toimi filosofian tohtori John Strömberg.

Hän vastaili hakkapeliittain kysymyksiin.

Mauno Koiviston kunniamerkkiripa, jota hän käytti muun muassa veteraanitilaisuuksissa.

Hakkapeliitat kuuntelivat tarkkaavaisesti ja

tekivät runsaasti kysymyksiä.

Suurlähettiläs Klaus Castrénin frakki kunniamerkkeineen

Asessori Erkki Sutelan smokki merkkeineen

Jalkaväenkenraali Axel Erik Heinrichsin 1. luokan Mannerheimristi

Hakkapeliitat siirtyivät näyttelystä lounaalle Svenska klubbenille.

Lounasruokaa odotellaan!

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Hakkapeliitat lounaskokouksessaan 6.10.2019

Hakkapeliitat kokoontuvat ravintola Ostrobotnian Snellman kabinettiin.

Vaihdetaan kuulumisia veljien kesken.

Joku vielä puuttuu?

Yhdistyksemme ainoa lady on jo hymyilevänä paikalla.

Tyhjät paikat täyttyvät pian, ja kokous voi alkaa.

Hakkapeliittaveli, FT Erkki Wuolijoki alusti Ryhmä Oinosesta ja ratsuväkiprikaatista.

Ryhmä Oinonen perustettiin päämajan käskyllä.

Alustuksen kuvat ovat harvinaisesta yksityiskuvakokoelmasta.

Nämä kaksi "sotaherraa" kuuluivat Ryhmä Oinoseen.

Mielenkiintoinen esitys on pidetty.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Talvisodan alkamisen 80-vuotismuistohetki 30.11.2019

Seppeleiden lasku Suomen-poikien muistokivelle 21.2.2020 Metsäkalmistossa Tallinnassa

Vilnan matkan 24-27.2.2020 kuvia

Lensimme Vilnaan tälläisellä pienellä ATR 72-500 potkurikoneella, johon mahtuu maksimissaan 72 matkustajaa. Lentoaika oli 1 tunti 40 minuuttia.

Tässä on hotellimme Narutis, joka sijaitsee Vilnan Pilies-kadulla.

Hotelli on saanut viisi tähteä kansainvälisessä hotelliluokituksessa.

Hotellissa on sisäpiha, jonka keskeltä nousee lasiseinäinen hissi kerroksiin. Kerroksia on vain viisi. Huomaa lamppu, joka valaisee sisäpihaa.

Hotellin sisäpihalle avautuvien huoneitten parvekeille on sijoitettu pensaita ja kukkia.

Meidän huoneemme 414:n parisänky

on leveä ja seinälle

on sijoitettu apinataulut, kuinkas muuten!

Valoa huoneeseen antoi "8-arminen" kruunu.

Hotellin kellariholveihin on sijoitettu aamiaishuoneet.

Pikkupöydät ovat liinoitettuja.

Keskimmäisessä holvissa on seisova aamiaispöytä.

Eeva-Leena aamiaisella

Hotellissa on myös pieni sauna- ja allasosasto, kuten peilin kautta otetusta kuvasta näkyy.

Poreallas

Varsinainen uima-allas on pieni.

Hotellin naapurina on rakennus, jossa allekirjoitettiin Liettuan itsenäisyysjulistus 16.2.1918. Huomaa Liettuan lipun värit keltainen, vihreä ja punainen.

Lähellä hotellia on tämä etninen ravintola "Etno Dvaras", jossa kävimme pari kertaa syömässä.

Ravintolan kellarin rappusia "vartioi" tämä mies.

Eeva-Leena tutkii ruokalistaa.

"Kievin kanaa" söimme kahdesti,

samoin "Paistettua lohta"

Läheisen kahvilan kyltti houkutteli meidät sisään.

Kuva kahvilan sisältä

Tämä ei ole kahvia, vaan "mustaa kaakaota" ja vohveli.

Pyhän Nikolain kirkko on komea ulkoapäin, mutta sisältä tumma ja pimeä.

Tähän Pyhän Kasimirin kirkkoon emme päässeet sisälle, mutta tutustuimme siihen ulkoapäin.

Pääoven yläpuolella on lapsen pää.

Kirkon yhdessä tornissa on Kasimirin, Liettuan suojeluspyhimyksen kruunu.

Kasimirin kruunu

Aamunkoiton portti Vilnassa on pyhiinvaeltajien suosima kohde.

Pyhiinvaeltajien merkki on kiinnitetty portin seinään.

Lähikuva portista osoittaa, että portin yläpuolella on pieni kappeli.

Kuva kappelin sisältä

Kappelia hallitsee Vilnan ihmeitä tekevä madonna, Neitsyt Maria.

Kirkko on ulkoa vaaleanpunainen.

Tässä ovat kirkon pyhimysten kuvat pääoven yläpuolella.

Eeva-Leena odotteli kirkon ja luostarin puutarhassa sen aikaa, kun kävin sisällä kirkossa kuvailemassa.

Kirkon jaspiskivestä veistetty ikonostaasi on

vaikuttava.

Kirkossa on paljon

pyhäin kuvia,

joista tämä on erikoisin.

Tämä barokkityylinen kirkko on aivan edellä mainittujen läheisyydessä. Emme yrittäneet päästä sinne.

Suuriruhtinas Gediminasin monumentti; Gediminas hallitsi Liettuan suuriruhtinaskuntaa vuosina 1316-1341.

Toinen kirkko, jossa kävimme sisällä on tämä Vilnan katedraali.

Tässä on muutama

kuva kirkon kellotornista ja

mahtavista

pylväiköistä.

Tämä on sisäkuva katedraalista.

Alttaritaulu

Urut

Nämä kuvat ovat

Pyhän Kasimirin kappelista.

Kertokoon tämä viimeinen värikäs kuva Vilnan torikaupasta ja samalla kulttuurista ja elämisen tasosta Liettuassa.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Opastettu hautausmaakävely Tampereen Messukylän seurakunnan hautausmailla 12.8.2020

Messukylän vanha kirkko on pystytetty 1500-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Sen paikalla lienee seissyt puukirkko, joka oli rakennettu 100 vuotta aikaisemmin. Messukylän vanha kirkko on Tampereen vanhin säilynyt rakennus.

Vanhan kirkon sakariston pääty koristeineen ja kuvineen

Sisäänkäynti vanhaan kirkkoon

Vanhan kivikirkon kattorakenne muistuttaa tynnyriholvia.

Vapaussodan-veljesodan aikana 1918 kirkkoa käytettiin tallina. Hevosten hampaanjälkiä on näkyvissä alttarikaiteessa.

Tässä on kaksi puusta veistettyä pyhimystä. Oikealla on kirkon suojeluspyhimys Pyhä Mikael ja vasemmalla Pyhä Johannes.

Kirkon sakastissa on Jeesusta ristillä esittävä taulu.

Kiviaidan rajaamaan kirkkomaahan on haudattu muutama pappi ja

Ahlmanin emäntä- ja maamieskoulun perustaja kruununvouti Gabriel Ahlman 1737 - 1799.

Messukylän vanhan kirkon vieressä on

Messukylän lainaviljamakasiini.

Pysäköin autoni lainaviljamakasiinin parkkipaikalle.

Messukylän keskinen hautausmaa on vanhan kirkon pohjoispuolella Kangasalle johtavan tien toisella puolella. Se on aika pieni vain parin hehtaarin kokoinen alue koulujen ja kerrostalojen puristuksessa. Sinne on kuitenkin haudattu muutamia Tampereen ja Messukylän historiaan liittyviä henkilöitä. Tässä on Idmanin suvun hauta. Pankinjohtaja Nils Idman tunnetaan parhaiten suuresta kavallusjutusta, jossa hän kavalsi 9-10 miljoonaa markkaa Pohjoismaiden Yhdyspankilta viime vuosisadan alkupuolella.

Messukylän kirkkoherra Josef Grönberg, syntynyt 1813 ja kuollut 1903, toimi Messukylän seurakunnan kirkkoherrana useita vuosikymmeniä. Hän toimi aikanaan myös valtiopäivillä ja edusti siellä pappissäätyä.

Tässä haudassa lepää eräitä hyvin tuntemiani Laalahden isänmaallisen suvun edustajia.

Messukylän uusi kirkko rakennettiin 1879. Kirkon suunnittelija on arkkitehti Theodor Höijer. Kirkko on myös minun rippikirkkoni.

Messukylän sankarihauta, jonka juurella olen seissyt monen kerran jouluaaton kunniavartioissa.

Lähelle sankarihautaa on haudattu kirjailija Kalle Päätalo,

Messukylän hautausmaalla on monen messukyläläisen talollisen hauta muun muassa Turtosten, Turtolan ja Muotialan.

Messukylän hautausmaalla on myös punaisten muistokivi.

Hautausmaakierros päättyi Olympiavoittaja Lydia Wideman-Lehtosen haudalle.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Matka Imatralle ja Ruokolahdelle 18-19.8.2020

Imatran kaupungin vaakuna

Imatran kosken kuohuja

Pikkuserkun Asko Peltosen talo Imatralla

Asko Peltonen ja hänen elämänkumppaninsa

Wilkmanien hauta Imatralla

Jaakko Valve esiäidin Johanna Karoliina Wilkmanin haudalla 80 vuotta hänen kuolemansa jälkeen.

Imatran Lotta- ja veteraanimuseon sisäänkäynti

Museonjohtaja Reino Ikävalko

Eeva-Leena museon kahvipöydässä

Fresko museon seinällä

Öljymaalaus on lotta Eila Ikävalkosta Reino Ikävalkon äidistä

Näkymiä

museon

eri huoneista

Tornatorin tehtaan työväelle rakennettiin asuntoja Ritikanrantaan. Tämä on vuonna 1896 rakennettu huoltorakennus, joka on museoitu, kuten myös osa työväen asuinrakennuksista. Huoltorakennus käsitti yhteiskäytössä olevan saunan, pesulan, mankelin ja leipomon.

Saunan lauteet,

kuumavesipadat ja

saunan kiuas.

Leipomossa on kolme tämän kokoista leivinuunia.

Mankeli

Asko Peltonen osoittaa kädellään museoitujen asuntojen edessä missä Tornatorin tehdas aikanaan sijaitsi Tornan saaressa Vuoksessa.

Tälläinen on nykyinen näkymä Vuokselle entisen tehtaan suuntaan.

Tältä näyttivätTornatorin tehtaat 1930-luvulla. Esi-isä Wiktor Wilkman työskenteli tehtaalla vuosisadan vaihteen molemmin puolin vuosina 1896-1905. Hän kuoli 1905 ja on haudattu Ruokolahdelle.

Tehtaan vuokra-asunnon keittiön hella ja asunnon lämmitysuuni

Tässä on tehtaan tummasilmäisiä lankarullien sorvaajia joskus 1930-luvulla.

Tässä on lankarullista koottu hylly.

Ruokolahden nykyinen, neljäs kirkko. Kirkon on suunnitellut intendentti Ernst Lohrman vuonna 1852

Ruokolahden vanhan kirkon kellotorni ja talvisodan sankarihautausmaa.

Ruokolahden hautausmaan tähän osaan on haudattu myös Wiktor Wilkman vuonna 1905. Puinen tai metallinen risti on hävinnyt yli sadan vuoden aikana. Hautausmaata voi hyvin kutsua myös metsäkalmistoksi, kun siellä kasvaa suuria, vanhoja puita.

Tässä on erään vainajan poikkiruostunut metalliristi vuodelta 1906. Se on asetettu nojalleen hautausmaalla kasvavaa vanhaa puuta vasten.

Peltosten sukuhauta on samalla hautausmaalla. Siihen on haudattu muun muassa Elin Inkeri (Ingrid) Peltonen o.s. Wilkman ja hänen miehensä Matti Peltonen. Kiven pinta on hiottu niin kiiltäväksi, että nimistä ei valokuvassa tahdo saada selvää.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Muutama kuva Tohloppijärven lenkiltä joulukuussa 2020

Tohloppijärven lenkki on merkitty punaisella.

Joku on siirrellyt veneemme telinettä.

Tohloppi on saanut ohuen jääpeitteen.

Vesikasvit nousevat jäästä.

Lenkin varrella on tällainen valoteos.

Linja-autopysäkki Tohlopin rantatiellä

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Seppeleen lasku Messukylän kirkon sankarihaudalla 13.3.2021

Messukylän uuden kirkon, valmistunut 1879 edustalla on Messukylän sankarihauta, jolle paikallinen kansalaisyhteisö ja seurakunta laskivat havuseppeleen talvisodassa kaatuneille sankarivainajille talvisodan muistopäivänä 13.3.2021

Sankarihaudan kunniavartion varustuksena oli lumipuku ja Suomi-konepistoolit.

Sankarihaudalla oli myös Suomenlippu vartioijineen.

Puheen muistotilaisuudessa piti seurakuntapastori Riku Lähteenkorva.

Suomenlippu vartijoineen poistuu haudalta

samoin kuin sankarihaudan kunniavartio. Tilaisuus oli lyhyt ja maskeja käytettiin kuten korona-aikana pitääkin.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Kiertokävelyllä Tampereen Pispalassa kesällä 2021

Osallistuin kesällä 2021 Tampereen Pispalan kiertokävelyyn, jonka lähtöpaikka

oli tämän tutun ravintolan lähellä.

Varsinainen lähtöpaikka oli tämän Rajaportin saunan läheisyydessä.

Tässä on kävelymme opas.

Lähdimme nousemaan tätä Mäkikatua Pispalan harjulle.

Tässä on osa joukostamme.

Oppaamme oli valinnut reittimme siten, että saatoimme välttää jyrkkiä portaita noustessamme harjun laelle.

Pispalan 55 metriä korkea haulitorni on Pispalan maamerkki. Se on korjattu vastikää hyvään kuntoon.

Myös tällainen lasiparveke löytyy Pispalasta.

Lauri Viidan koti Pispalassa on museona.

Tämän talon paikka harjun laella on erinomainen

ja näkymä talon pihalta Pyhäjärvelle on kaunis.

Tästä ei näkymä kyllä parane.

Tässä kuljetaan jo harjun toista reunaa alaspäin

myös portaita käyttäen.

Tässä ollaan tutustumassa Hirvitaloon harjun Tahmelan puolella.

Hyvin hoidettuja ja maalattuja taloja löytyy harjun molemmilta puolilta.

Jouduin palaamaan tälläisiä korkeita Pispalan portaita pitkin harjun toiselle puolelle, Näsijärven puolelle autoni luo. Tuntui melko raskaalta ja vauhtini oli kyllä verkkainen.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Kuvia Tampereen Hämeenpuistosta kesällä 2021

Kuvia Hattulan Pyhän Ristin kirkosta kesällä 2021

Hattulan Pyhän Ristin kirkko on valmistunut 1400-luvun loppupuolella. Erikoista on, että kirkko on rakennettu pääosin tiilistä.

Kirkon kellotapulin puinen yläosa on rakennettu vuonna 1813 vanhojen piirustusten mukaan.

Helena ja Eeva-Leena kirkon eteläisellä portilla

Ovi kirkkoon on melko vaatimaton.

Kirkon itäinen pääty

Kirkon läntinen pääty

Krusifiksi kirkon alttarin yläpuolella.

Alttari ja alttaritaulu

Kirkon holveissa on runsaasti

kalkkimaalauksia yhteensä noin 180. Puuveistoksia on eri puolilla kirkkoa noin 60.

Kirkossa on kaksi saarnastuolia. Tämä on vuodelta 1701 ja sitä kannattelee Pyhä Kristoforos (= Kristuksen kantaja).

Pyhä Kristoforos

Saarnastuoli on

runsaasti koristeltu puuveistoksin ja -leikkauksin.

Tämä vanhempi, saarnastuoli on vuodelta 1550. Se on Suomen vanhin säilynyt saarnastuoli. Tuolin on lahjoittanut Tyrvännön Lepaan kartanon omistaja Björn Classon Lejon ja hänen vaimonsa Katharina Jöransdotter. Saarnastuolissa on Lejon- ja Stiernsköldin sukuvaakunat ja lahjoittajien nimikirjaimet ja lahjoitusvuosi

Numerotaulu

Jalkapuu honkaa; tekijä Erik Salin 1804

Kirkon asehuoneessa on esillä Neitsyt Maria ja Pyhä Johannes

Neitsyt Maria

Pyhä Johannes

Aatelissuvuille (Mattias Eriksson Silfverharnesk)

kuuluneita (Arvid Wildeman)

hautausvaakunoita (Johan Beurraeus)

Ristinkantaminen: vasemmalla roomalainen sotilas, Jeesus risteineen ja Simon Kyreneläinen, joka auttoi Jeesusta ristinkantamisessa.

Pyhä Yrjänä ja lohikäärme - puuveistos löytyy myös kirkosta.

Apostoli, 1400-luvun alku-tai puoliväliltä

Niin sanotun Liedon mestarin neitsyt Maria

Kirjaa lukeva Neitsyt Maria.

Pyhä Anna; Anna itse kolmantena istuu pehmustetulla tuolilla, sylissään Maria, jonka sylissä puolestaan istuu alaston Kristus-lapsi.

Kastemalja on suuri. Korkeus on 101 senttimetriä ja maljan halkaisija 77 senttimetriä.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Vitikkalan sukukokous ja -juhla Kokemäellä 11.6.2022

Eeva-Leena reippaana Tohlopin ovella lähdössä sukukokoukseen Kokemäelle.

Matkalla pysähdyttiin välillä katsomaan Kokemäen karttaa.

Kokemäen kirkko löytyi helposti.

Portti hautausmaalle on yllättävän matala.

Hautausmaalta löytyy helposti Kaarle Vitikkalan

ja hänen vaimonsa Eeva Kristiina Vikbergin haudat.

Haudalle oli jo aamulla laskettu sukuyhdistyksen kaunis, sinikeltainen kukkavihko.

Kokemäen seuratalo, vanha suojeluskuntatalo on komea ja sovelias sukujuhlan ja -kokouksen pitopaikka.

Kokemäen suojeluskunnan ja Lotta Svärd yhdistyksen kilpi seuratalon seinällä

Tuttu sukulaismies, Petri Heinimaa otti meidät vastaan.

Kokous- ja juhlaväkeä oli paikalla lähes 80.

Sauramat

Eeva-Leenan pöytäseuruetta

Suvunvanhin Leena Kiili avaa kokouksen.

Sukuneuvoston jäsen ja Kokemäellä asuva

Tapani Hulttinen kertoili millaista on elämä tämän päivän Kokemäellä.

Tapani Hulttisen veistämä hirsitalon pienoismalli

Kokouksessa sukuyhdistyksen kunniajäseneksi kutsuttu Juho Savo kiittää saamastaan huomionosoituksesta.

Kokemäen joen yli johtaa vanha 1900-luvun alkupuolella valmistettu, Tulkkilan silta. Silta on tänä päivänä vain kävelijöiden ja pyöräilijöiden käytössä.

Kuvia Tulkkilan sillalta

joen ylä- ja alajuoksun suuntaan. Joki virtaa mahtavana tällä kohdalla.

Penttilänniemessä on pieni hautausmaa, jossa on muun muassa Hassalan pieni kappeli.

Tämän ison kappelin toisella puolella on Hassalan kappeli.

Hassalan kappeli

Niilo ja Ida Kuittilon hauta on lähellä Hassalan kappelia.

Kukat Hassalan hautakappelin ovella.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Käynti Hamina-tattoo´ssa 16.7.2022

Haminan lipputorni torin laidalla

Eeva-Leena ja Maija-Liisa sekä herra X olutravintolan ulkoterassilla Haminan torin kupeessa

Haminan torilta löytyi myös herne-ja vihanneskauppias.

Siirryimme auringonpaisteessa ja ihmispaljoudessa Tattoo-areenalle.

Kohtasimme Haminan "fiinit daamit" Tattoo-areenan portin läheisyydessä.

Tattooseen oli liitetty myös kalevalaista kulttuuria, Sammon taontaa. Tässä on lavasteita näytökseen.

Tässä on osallistujamaiden lippuja, joista eksoottisin

on Trinidad-Tobacon lippu

Soittokuntien edustajien yhteisesiintymisellä aloitettiin.

Esitykseen osallistui kaikkiaan seitsemän soittokuntaa, joista Rakuunasoittokunta oli yksi. Rakuunat hevosineen kuuluivat siihen.

Saksan maavoimien vuoristosoittokunta alppitorvineen

oli yksi soittokunnista.

Laivaston soittokunta esiintyi kokovalkeassa asussa

Trinidad and Tobacon soittokunta peltirumpuineen esiintyi myös valkoisissa.

Matkan johtaja Timo Elolähde istuu 9. penkkirivin päässä.

Marssinäytös päättyi mahtavaan kaikkien soittokuntien yhteisesiintymiseen ja ulosmarssiin.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Tohloppijärvi syksyllä 2022

Clasu 120 vuotta 12.11.2022

Kalevankaan sankarihauta

Kunniavartiossa ristin juurella

Seppeleen laskijat

Komentaja Matti Ketola laskemassa havuseppelettä.

Kunniaa sankarivainajille!

Tampereen Vanha kirkko

Pasi Takala Tampereen Vanhassa kirkossa

Liturgina jumalanpalveluksessa toimi Ulla Ruusukallio.

Juhlasaarnan piti latinaksi teologian tohtori Joonas Salminen

Vanhan kirkon kynttiläkruunu

Clasun 120-vuotislogo ja koulun päätykuva

120-vuotisjuhlaohjelma

Clasun sankarivainajien taulut

Clasun Mannerheimristin ritarien taulu

Koulun vanha kateederi on tallella.

Eino Lähteenmäki koulun rehtori vuosina 1934-1956

Eino Arohonka koulun rehtori vuosina 1956-1976

Iloisia luokkavereita juhlassa

Saimme kuulla juhlassa useita musiikkiesityksiä.

Juhlapuhuja oli Erika Sauer

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen tervehtii Tampereen kaupungin puolesta Clasua.

Näimme myös vanhoja kuvia koulusta eri vuosikymmeniltä.Taustalla helisi kannel.

Tampereen juhlavalaistu raatihuone odotteli illan pimentyessä clasulaisia.

Clasun poikia ja tyttöjä

kaupungin vastaanotolla

Koulukaverit

ryhmittyivät luokittain pöytien ääreen.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Kuvia Tohlopin suopolulta

Tohlopinsuo on karttakuvan vasemmassa yläkulmassa järven pohjoispuolella.

Tohloppijärven selkää ja sinistä vettä

Suopolku ja suo kutsuu luokseen.

Suolle on tehty erinomaiset tiepohjat jopa

niin hyvät, että siellä pystyy liikkumaan "rollaattorin" tai pyörätuolin kanssa.

Molemmilla puolin polkua näkee suon

kasveja esimerkiksi: rahkasammalta, tupasvillaa, suopursuja,

karpaloita ja jopa muuraimia.

Polun varressa olevissa tauluissa on paljon tietoa suoluonnosta.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Inkeriläisten ja itäkarjalaisten heimoveteraanien muistojuhla 21.9.2024

Inkeriläisten ja itäkarjalaisten heimoveteraanien muistojuhla pidettiin lauantaina 21.9.2024 heidän muistokivellään Sibeliuspuistossa ja ravintola Ostrobotnialla Helsingissä.

Muistojuhlan liput Sibeliuspuistossa

Muistokivi ja sen kunniavartio

Lahtelaiset esiintyivät juhlassa sotilaspuvussa.

Juhlapuheen muistokivellä piti ex-puolustusministeri, FT Jussi Niinistö.

ja hartauspuheen ex-kenttäpiispa, TT Pekka Särkiö.

Viipurin Lauluveikkojen kvartetti

Antti-Jussi Räihä ja Eeva-Leena löysivät sopivan istumapaikan Sibeliuspuistosta.

Ravintola Ostrobotnia Helsingissä

Ravintola Ostrobotnian kahvitilaisuuteen toi tervehdyksen Margareta Mannerheim.

Martti Ahlström esitti Evakon laulun.

Yhdistyksen varapuheenjohtaja, TT Ermo Äikää lausui juhlan päätössanat.

Jaakko, joka sotaveteraaniliitossa hoiteli inkeriläisten ja itäkarjalaisten heimoveteraanien asioita pitkään osallistui myös juhlaan.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Muistotilaisuus Suomen-poikien sankarihaudalla Malmin hautausmaalla 24.2.205

Suomen-poikien hautamuistomerkki Malmin hautausmaalla 24.2.2025

Viron ja Suomen liput kantajineen asettuivat muistomerkin molemmille puolille.

Muistojuhlaan saapuneita suomalaisia ja virolaisia muistomerkin edessä.

Suomen-poikien puheenjohtaja Risto Haimila kävi aluksi lävitse muistotilaisuuden ohjelman.

Viron Suomen suurlähettilän Sven Sakkov piti puheen muistomerkillä ja laski Viron valtion seppeleen sankarihaudalle.

Puhe on pidetty ja seppele on laskettu.

Suomen-poikien perinneyhdistys ry:n seppeleen laskivat puheenjohtaja Risto Haimila ja sihteeri Antti Moisio.

Myös muut yhteisöt, kuten muun muassa Viro-yhdistysten liitto ja Tuglas-seura osallistuivat tilaisuuteen ja laskivat kukat/seppeleen muistomerkille.

Virolainen pappi osallistui tilaisuuteen ja piti päätöspuheen viroksi ja suomeksi.

Muistotilaisuus on päättynyt ja vuorossa on pientä tarjoilua pöydällä ulkosalla.

Kaaderilaulajat esittivät tilaisuudessa muun muassa JR 200 kunniamarssin "Teit me tervitemme...." director musices Matti Orlamon johdolla.

Kaukaisia vieraita Vihdistä ja Järvenpäästä

Jorma kuvattuna muistomerkillä

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Luokkakokous 3.6.2025 Tampereella

Vuoden 1960 ylioppilaat kokoontuivat luokkakokoukseen vanhaan kouluunsa ja yhteiskuvaan Tampereen Klassillisen lyseon portaille.

Aina joku poistui portailta kuvaamaan luokkatovereitaan omaan kameraansa= puhelimeensa.

Tässä tutkivat Jaakko Valve ja Hannu Rassi kierrossa olleita clasu-julkaisuja. Matti Lindholm odottaa vuoroaan.

Hannu Rassi, Matti Lindholm, Harri Hellqvist ja Kaarlo Järvinen

Torsti Patakangas ja Pekka Lehtinen

Antti Laine ja Jaakko Valve

Yrjö Länsirinne esitti luokkakokoukseen säveltämänsä kappaleen.

Kävelemässä lounaspaikkaamme

Kävimme syömässä kokoontumisen jälkeen tässä Tampella-ravintolassa aivan Tammerkosken rannalla. Tämän kuvasarjan lähes kaikki kuvat ovat Erkki Pohjanheimolta. Kiitos niistä!

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.