Blogi

Syntymäpäiväsankari ja lippu

Tässä sitä tullaan!

Tältä näyttää kehä. Siellä voi vaikka juoda vähän maitoakin.

Joulu 2013 oli sään puolesta harmaa tai oikeastaan vihreänharmaa. Kaikki lumet olivat sulaneet niin Helsingin Siltamäestä kuin Tampereen Tohlopistakin. Siltamäen kukkulat vihersivät, ja lammen jää oli sulanut jo muutamaa päivää ennen joulua. Päivä oli tuhruinen ja harmaa, kun aatonaatonaattona lähdimme ajamaan Tampereelle. Matka taittui hyvin. Menoliikennettä Helsingistä poispäin oli melko vähän. Ehkä samanverran kuin jonain kesäisenä viikonloppuna.

Paikat olivat Tampereella kunnossa. Etupiha oli paljas. Vihreä nurmikko oli kauttaaltaan näkyvissä. Takapihan nurmikolla oli runsaasti lehmuksen oksia, joita kova tuuli oli irrottanut vanhoista lehmuksista. Keräsin katkenneita oksia takapihalta pois ainakin kolme sylillistä.

Sisällä oli lämmintä ja siistiä. Yhtiön putkiremontti ei vielä koskenut meitä, vaan se on tulossa meille vasta keväällä 2014. Asetuimme taloksi ja valmistauduimme joulunviettoon. Lämmitimme saunan, joka lämpiää vielä puilla, mutta joka  remontissa saa sitten sähkökiukaan. Toivottavasti hyvän?

Olimme Eeva-Leenan kanssa kahdestaan Tohlopissa joulunvietossa. Jouluaaton perinteisiimme kuuluu: Eeva-Leenan syntymäpäivän vietto, hautausmaalla käynti, jouluateria ja pienten joululahjojen jako. Eeva-Leena on joulunlapsi, kuten Jeesus-lapsi ja entinen presidentimme Tarja Halonenkin.

Eeva-Leenan syntymäpäivän kunniaksi olin hankkinut pienen Suomen lipun, jonka kiinnitin autokatoksemme kannatinpalkkiin, johon se on aina pantavissa, kun talossa on juhlahetki. Hankin samanlaisen lipun myös Mikon ja Pian taloon. Otin vielä valokuvan syntymäpäiväsankarista  ja lipusta, jotta voin liittää sen tähän juttuuni. 

Ensimmäisen joulupäivän vietimme rauhassa Tohlopissa. Kävimme ainoastaan hautausmaalla katsomassa, paloivatko aattona sytytetyt kynttilät vielä. Ihme kyllä, ne paloivat.

Tapaninpäivän aamuna lähdimme heti aamiaisen jälkeen ajamaan takaisin Helsinkiin, kun koko suku oli kutsuttu Mikon ja Pian luo Helsingin Laajasaloon Tapaninpäivän illalliselle.

Meitä oli kaikkiaan 11 henkilöä illallispöydässä: 6 Strandvallia ja 5 Valvetta. Hyvin mahduimme. Illallinen juomineen oli loistava. Se olisi maksanut ravintolassa paljon! Mikko ja Pia olivat onnistuneet erinomaisesti, vaikka heillä koko ajan oli myös pikku-Viktor hoidettavanaan. 

Me saimme nauttia hyvästä ruoasta ja mukavasta yhdessäolosta.  Yhdessäolon kruunasi tonttupukuun puettu Viktor, joka oli juuri oppinut konttaamaan tai oikeastaan ryömimään vähän toisella kyljellään. Hän liikkui jo melko sujuvasti paikasta toiseen liukkaalla kivilattialla, niin että joululahjaksi saatu kehä tuli tuiki tarpeeseen. Mikko nimitti kehän "Tonttuvankilaksi". Sinne Viktor joutuu silloin, kun isä ja äiti eivät kiireiltään ehdi häntä paimentamaan. Nyt alkavat nimittäin olla vaarassa jo kaikki matalalla ikkunapenkillä olevat esineet.

Olipa mukava nähdä Viktor ja muita sukulaisia näin joulunaikaan. Se oli meille, ukille ja mummille joulun  paras hetki!     

Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 29.12.2013 10:27

Kirjoituksessa on 3 kommenttia