Blogi

Eräitä huomioita vara-amiraali Carl Olof Cronstedtin elämästä Helsingissä29.10.2020 17:20


Vara-amiraali Carl Olof Cronstedt

Viaporin vihreitä valleja

Herttoniemen kartano nykyasussaan

Kartanon muotopuutarhaa halkoo kaunis hiekkatie.

Cronstedt suvun hautakammio


Carl Olof Cronstedt Viaporin komendantti maanpetturi vai linnoituksen puolustajien pelastaja?

Helsingin Puotilassa vuonna 1756 syntynyt ja Ruotsin vallan aikana Kustaa III:n suosikkeihin kuulunut laivasto- ja tykistöupseeri, vara-amiraali Carl Olof Cronstedt riitaantui Ruotsin uuden kuninkaan Kustaa IV Adolfin kanssa ja siirrettiin Ruotsin laivaston komento- ja kehittämistehtävistä vuonna 1801 Viaporin (Suomenlinnan) komendantiksi.

Venäläisten hyökättyä Suomeen 1808 hän toimi linnoituksen komendanttina ja käytti aikanaan jopa omia varojaan linnoituksen vahvistamiseen, kun niitä ei Ruotsin valtiolta tahtonut herua. Suomen sodassa Cronstedtin komentama Viaporin linnoitus antautui venäläisille 3. toukokuuta 1808. Viaporin linnoituksessa oli silloin noin 7 000 miehen varusväki ja toistatuhatta siviiliä sekä runsaasti tykistöä. Venäläisiä piirittäjiä oli selvästi vähemmän, ehkä noin 6 000. Venäläiset olivat taitavia neuvottelijoita ja käyttivät neuvotteluissa myös lahjuksia. Antautumisen jälkeen suomalaiset upseerit ja sotilaat pääsivät vapaasti poistumaan linnoituksesta.

Vielä Suomen sodan kestäessä Cronstedt vieraili Venäjällä Aleksanterin I:n luona ja sai vastaanottaa häneltä runsaan eläkkeen sekä korvauksen menettämästään omaisuudesta. Ruotsissa Cronstedt tuomittiin kuolemaan, mutta kuolemantuomiota ei pantu toimeen Aleksanteri I:n vedottua Haminan rauhan 1809 sopimustekstiin.  

Sodan jälkeen Carl Olof Cronstedt osti aiemminkin omistamansa Herttoniemen kartanon itselleen ja asettui asumaan sinne. Hän perusti Herttoniemen kartanoon vaimonsa kreivität Beata Sofia Wrangel af Sauss´in kanssa silloin muodissa olevan muotopuutarhan. Carl Olof Cronstedt kuoli vuonna 1820 Helsingin Herttoniemessä.

 

                                                      

 

 

Oliko Cronstedt maanpetturi ja lahjusten vastaanottaja vai linnoituksen puolustajien hengen pelastaja? Ainakin Johan Ludvig Runeberg toteaa runossaan Viapori ”Suvusta vait! Ei vierittää rikosta sille saa, ei muut hän yksin häpeää saa työstään kannattaa. Ken kavaltanut maansa on, on suvuton ja lapseton.”  J.L.Runeberg piti häntä runossaan maanpetturina, mutta ei maininnut häntä nimeltä. Toisaalta Cronstedtia voidaan pitää myös Viaporin puolustajien hengen pelastajana.

Vara-amiraali Carl Olof Cronstedt on haudattu Helsingin pitäjän kirkon kirkkomaahan. Suvun hautakammio on siellä. Käyskentelin pitäjän hautausmaalla, kun odottelin Eeva-Leena opiskelutoverinsa siunaustilaisuudesta. Otin kuvia useista haudoista puhelimeni kameralla ja innostuin niiden pohjalta selvittämään Cronstedtin elämänvaiheita.

 

Suvun vaakunat on hakattu hautakammion oven päälle. Vasemmassa kilvessä on häntäänsä pureva käärme ja oikeassa linnoituksen muuri.

 

Kaksisataa vuotta vanhan hautakammion hautarauhaa on järkytetty, kun vuosien saatossa hautakammion ovi on joskus väkisin väännetty auki. Katso viereinen kuva.


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 7.2.2021 15:28